Tänään sain viimein hommattua uuden sim-kortin ja näin ollen sain myös lähettyä viestin jolla tämä lysti maksetaan.
Eiköhän tämä nyt sen arvoista kuitenkin ole…
Uusi vuosi on nyt siis aluillaan ja siinäpä vaikka syytä juhlaan seuraavaksi puoleksi vuodeksi, tai jos nyt ainakin seuraavaksi viikonlopuksi.
Tokihan sitä vuodenvaihdetta tuli jo juhlittua nääsvillessä ja ihan mukavasti tulikin, raketit saatiin ammuttua (paitsi sitä isointa, kun ei muistettu) ja juomatkin tuli juotua (paitsi niitä mitä jäi juomatta, miten niin pääsi käymään [vastatkoon kuka tietää]?).
Tosin kenenkään lattiaan ei saatua tinakuviointia, joka sinänsä harmi, sillä kyllä sitä olisi ollut hauska seuraavana aamuna miettiä,
mitä se kertoo tulevasta vuodesta ja kenenkä, tinan valajan vai lattian omistajan.
Noh, onneksi jotain korvaavia muistoja jäi kuitenkin, kaverin takkiin useampi muistutus siitä, mihin raketteja ei kuulu suunnata (kaikilla oli tietysti suojalasit 🙂 ja minä puolestani pääsin vuosien jälkeen kokeilemaan miltä tuntuu olla siloposkinen (kenenkähän loistava idea se oli?;o), asialla eivät tällä kertaa olleet väärin suunnatut raketit (ei varmaan tulisi kovin siloista jälkeä).
Siis kyseessähän oli aivan mainio vuodenvaihde, kiitokset vain nääsvillen suuntaan (tuskin menevät perillä täältä mutta kuitenkin).
Niin, nyt on sitten taas palattu arkeen… Jokohan kohta olisi aika pitää hiihtoloma?
Jotain kirjoista, tai oikeammin, taidankin vain sanoa sanasia Emmanuel Carrèren kirjasta, ”Viikset”. Kirja oli mukavan sujuva ja jonkin verran ahdistava (ja jotenkin ajankohtainen 🙂 ja eräässä kohdassa joutui hieman pyörittelemään silmiään ja vinkumaan lisää happea jotta pystyi lukemaan (lienee jotakin omia fobioitani).
En paljasta sen enempää missä kohin ja mistä on kyse, sillä sen verta mielenkiintoinen luettava oli että suosittelen muillekkin (hah, miksiköhän minä täällä mitään suosittelen :).
Muista mitä tullut luettua lähiaikoina, voisin mainita Bukowskin ”Naisia” joka oli edelleenkin taattua itseään. Mistäköhän johtuu että nuo Bukowskin kirjat ovat ainuita mitä olen toistamiseen lukenut…
Huomenna ois aikomuksena kahtua kaverin kanssa ”Ja äitiäs kans” jonka oletan olevan hyvä, toisena vaihtoehtona olis ollut ”Lilja 4ever” mutta kun se ei mene tennarissa niin täytyneen jättää myöhempään.
…ja eikun uutta vuotta vanhentamaan.