Taas mä joudun ihmettelemään sitä, mihin mun aikani katoaa (kuten 10.1.2006 ja 23.1.2006). Tai oikeammin sitä, miksi helvetissä mä en saa mitään aikaiseksi!
No, viime viikon ongelman tiedän. Katos yksi toimistopäivä kalenterista kun pitikin yhtäkkiä keskiviikkona lentää päiväksi Joensuuhun. Tuli sitten sen takia tehtyä viime viikolla hieman ylitöitä. Taas. Sain neljän työpäivän aikana kasaan tunteja 41. Ja sitten niitä ylityö- ja saldovapaita on taas jossain vaiheessa pidettävä ja jotta ne saa pidettyä, on tehtävä ensin parina päivänä ylitöitä, ettei jää työt seisomaan ja… tämä on mukava oravan pyörä.
Jouduin jättämään viime viikolla ratsastustunninkin väliin ton reissun takia. Oli pakko saada tiistai-iltana tehtyä koulutusmateriaali valmiiksi ja kun herätys kuitenkin oli jo klo 4, en viitsinyt jättää sen tekemistä ratsitunnin jälkeiseen aikaan. Ennen kuin tallilta pääsee kotiin ja on käynyt suihkussa, niin kello on jo 21.
No, perjantaina sain tehtyä sen minkä olin perjantaille suunnitellutkin. Mutta tänään en ole saanut mitään aikaiseksi. Mä olen maannut koko päivän sohvalla. Mä en ole edes päälleni pukenut. Hmmm… hampaat täytyy kyllä käydä pesemässä ennen kuin mees tulee 😉
Toisaalta mä olin tämän päivän varannutkin toipumiseen, joten ei sen puoleen, mutta…. Mutta kun ei ole edes krapulaa vaan ainoastaan väsyttää, niin kyllä tämänkin päivän olisi voinut käyttää hyödyllisemmin.
Mä teen taas neljennenkymmennenkahdeksannen kerran päätöksen ryhdistäytyä. Tästä vaan EI tule mitään jos mä en koskaan saa mitään aikaiseksi!
Mä alotankin nyt saman tien. Menen lukemaan noi kaikki joukkueen asioita koskevat sähköpostit ja siirrän joukkueen tililtä rahaa seuralle ja liitolle – seura ainakin kaipailee sitä jo ja liittokin omiaan vielä tämän kuukauden aikana.
