Viime yö oli taas varsinainen liskojen yö. Unta sai tälläkertaa melko hyvin niinkuin yleensäkkin. päivisin tulee puuhasteltua yleensä niin paljon että uni tulee jo melko helposti. En tiedä mikä sitten yöllä on. herään aina 1-3 aikoihin ja siitä eteenpäin onkin vähän vaikeampaa. Olen ruvennut näkemään kauheasti erilaisia unia. nukun aina pienen pätkän ja sitten taas herään. Nyt nukahdin pariin otteeseen mutta heräsin aina hetken kuluttua. Aamulla jo kovasti odotteli että se kello jo kohta soisi niin saisi hyvän syyn nousta sängystä ettei tarvitsisi siellä enään turhan päite pyöriä. Sitten kun se viimein soi niin ei oikeastaan kyllä olisi huvittanut nousta ollenkaan, alkoikin ihmeellisesti taas väsyttämään.
Töissä aika normi päivä. Ei mitään ihmeellistä. Sielläkin ilmapiiri parantunut aika paljon kun väki on nuorentunut. Mukavaa porukkaa. Kauhiaa vinoilua koko ajan, mutta silleen hyvässä mielessä kuitenkin. 1 työkavereista on lähdässä ensi kuussa afrikkaan. Minäkin haluaisin pitkästä aikaa jonnekkin. Siitä on jo vuosia kun missään käynnyt. Ennen matkustin aika paljonkin, vanhassa elämässä. Jos ei ollut varaa matkustaa minnekkään nin sitten vaikka liftasi jonnekkin. Siinä tutustui aika erikoisiinkin ihmisiin välillä.
Töistä painuin varaamaan veneelleni talvisäilytyspaikan. Sekään ei sitten mennyt ihan mutkitta. Menin paikkaan A missä sen piti olla. siellä olikin sitten lappu luukulla että olemme muuttaneet paikkaan B. Turkua kun en kovin hyvin tunne niin meni hetki selvittää että missä se toinen paikka oli. Löysin sen sitten kuitenkin. Siellä sitten taas sanottiin että mene paikkaan C. Onneksi se oli kuitenkin siinä lähellä pääsi ihan kävellen. Aulasta sitten löytyi kyltti missä opastettiin 2 kerrokseen. Menin sinne ja löysin oikean huoneen, ainut vaan että siinä oli lappu luukulla että sairaslomalla ja mene ensimmäiseen kerrokseen johonkin toiseen huoneeseen. Löytyi se sitten vihdoinkin. Pikkasen oli juoksuttamisen makua, mutta ei se haittaa kun on aikaa. Kumma vaan kun tuotakaan ei voi hoitaa netin tai puhelimen avulla varsinkin kun eivät edes rahaa halua..
Ex:säkin soitti sitten. Pojalle oli tullut vatsatauti ja hänen piti päästä apteekkiin. menin sitten hänen luokseen lasten vahdiksi, tai eipä siinä nyt paljoa vahdittavaa ollut kun se oli aika poikki ja nukku melkein koko ajan. En tiedä mikä siinä on, mutta aina kun nään hänet (siis ex:än) niin mua alkaa kiukuttaa ja ahdistamaan aika pahasti. En haluaisi tuntea hänen takiaan mitään varsinkaan kiukkua kun siitä tulee itselleenkin paha olo. Kaipa se aika parantaa. Poitsukin heräsi sitten ennen lähtöä. Juteltiin hetki niitä näitä. Ihan hyvin silläkin vissiin mennyt. pikkasen ikävä kuitenkin, ja tunne on molemminpuoleinen. Kun tein lähtöä niin hänkin veti kenkiä jalkaan. Olisi jo halunnut lähteä minun mukaani. Jotenkin surullinen näky kun semmonen lakananvalkoinen ruipelo haluaisi tulla minun mukaani mutta kun ei voi. Onneksi hän on kuitenkin älykäs pikkupoika ja ymmärtää puhetta. Olisin minä hänet mielelläni mukaani ottanut, mutta ei ole vielä sununtai..
Sieltä lähdin sitten yhden naisen lukse auttamaan lamppujen ja hyllyjen kanssa. Periaatteessahan mulla onkin jo melkein semmonen aviomiespalvelu pystyssä. Ainut vaan että en kyllä tienaa sillä mitään kun teen aina kaiken auttamis mielessä. Oikeastaan ihan kiva vaan kun on tekemistä ettei tarvitse yksin kotona olla. Pääsenpähän huomenna kehumaan että pääsin naisen sänkyyn, niin ja siinä huoneessa oli vielä alaston nainenkin samaan aikaan. Heh, totuus on kyllä se että sänkyyn menin kun piti lamppu laittaa kattoon ja se alaston nainen oli siinä taulussa sängyn päädyssä, et se siitä. En minä millään nais seikkailuilla kavereille kehuskele. tai no tarttis varmaan vaan ensin saada sellaisia seikkailuja jostakin 🙂
No illan tullen tulin sitten kotiin pitkin hampain. nyt pyörin täällä ja mietin että mitä tekisi. Tämä paikka tuntuu jotenkin oudolta. Täällä on siistiä kun en paljoa kotona ole. kaikki pnnat on ihan uusia ja asunto on ihan tyylikäs, ainakin omasta mielestäni, niin ja muutaman muunkin. Jotenkin tämä tuntuu vaan niin kylmältä paikalta. Täältä puuttuu se ilo ja lämpö mitä ei rakentamalla saa aikaiseksi. Kaikki äänet puuttuu mitä täällä ennen oli. piää olla koko ajan radio tai telkkari päällä että on edes jotakin ääntä, muuten tässä varmaan tulee hulluksi.
Oli tässä päivässä jotakin hyvääkin. Loppui tuo alituinen pillerien popsiminen. Katsokaas kun se ei riittänyt että emäntä lähti, ja talous meni ihan kuralle. Sain vielä semmoisesta pienestä punkista porrelioosin. se punkki puri joskus loppu kesästä, diaknoosi tehtiin joku 3 viikkoa sitten ja siitä lähtien olen syönnyt antibiootteja, mutta tänään ne onneksi loppui. Toivotaan että ne tehosi. Sitä saa odottaa helmikuulle asti kun on kontrolli käynti..
No mutta nyt loppuu tämä ruikutus, pitää valmistautua huomiseen