Viimeksi kun halusit nähdä ystävää, lähetit viestin.
Ja sitä edellisellä kerralla.
Ja sitä edellisellä.
Jos scrollaat keskusteluhistoriaa ja huomaat, että sininen kupla on lähes aina sinun, kyse ei välttämättä ole kiireestä, vaan ystävyydestä, joka kulkee vain yhteen suuntaan.
Vastavuoroisuus ei ole kohteliaisuutta vaan terveyttä
Michigan State Universityn psykologian tutkija William J. Chopik analysoi tuoreessa tutkimuksessaan yli 23 000 aikuisen ystävyyssuhteita 16 vuoden ajalta ja havaitsi, että ystävyyden laatu on suoraan yhteydessä sekä mielenterveyteen että fyysiseen terveyteen.
Vastavuoroiset ystävyyssuhteet ennustavat matalampaa stressiä ja parempaa hyvinvointia.
Epätasapainoiset suhteet tekevät päinvastoin, eikä vaikutus ole vain ohimenevä paha mieli, vaan mitattavissa oleva kuormitus.
Kuitenkin moni ihminen ylläpitää epätasapainoista ystävyyttä vuosikausia huomaamatta sitä itse.
LUE LISÄÄ: Onko ystäväsi salaa kateellinen sinulle? Näistä merkeistä tunnistat sen
Keskustelu kääntyy aina samaan suuntaan
Viestintätutkimuksessa ilmiöllä on oma nimensä: keskustelunarsismi.
Texasin yliopiston viestinnän professori Anita Vangelisti määritteli sen tutkimuksessaan äärimmäiseksi itsekeskeisyydeksi keskustelussa, jossa toinen osapuoli ohjaa puheen jatkuvasti itseensä tai lakkaa kuuntelemasta toisen puhuessa.
Vangelisti havaitsi, että keskustelunarsismia harjoittavat ihmiset arvioitiin selvästi vähemmän sosiaalisesti viehättäviksi.
Ilmiö tuppaa vain pahenemaan ajan myötä sen sijaan, että se lievenisi.
Jos huomaat, että jokaisen tapaamisen jälkeen tiedät ystäväsi kuulumiset mutta hän ei kysynyt omiasi, kyse ei ole sattumasta.
Väsymys tapaamisen jälkeen ei ole introverttiutta
Jos lähdet ystävän luota toistuvasti väsyneempänä kuin tulit, se ei johdu persoonallisuuseroista.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ystävät, jotka vaativat paljon mutta antavat vähän, aiheuttavat sosiaalista kuormitusta, joka näkyy mitattavissa olevana hyvinvoinnin laskuna.
Vaikutuksen huomattiin olevan sama riippumatta siitä, pitikö ihminen ystävästään vai ei.
Tykkääminen ei siis suojaa rasitukselta.
Selityksiä löytyy aina – kunnes ne loppuvat
”Hänellä on ollut rankka viikko.”
”Viesti varmaan hukkui.”
Jonkin verran ymmärrystä kuuluu jokaiseen ihmissuhteeseen.
Mutta kun selittely muuttuu automaattiseksi vastaukseksi pitkään jatkuneeseen välinpitämättömyyteen, selitykset eivät enää kerro toisen olosuhteista, vaan hänen luonteestaan.
Ystävyyden rapautumista koskeva tutkimus viittaa siihen, että juuri tässä kohtaa ihminen siirtyy anteliaisuudesta itsepetokseen.
Omien tarpeiden tukahduttaminen maksaa eniten
Psykologiassa puhutaan itsehiljentämisestä, eli omien tarpeiden tukahduttamisesta suhteen ylläpitämiseksi.
Tuore tutkimus osoitti, että pitkäaikainen itsehiljentäminen on yhteydessä masennusoireisiin – myös silloin, kun suhde näyttää ulospäin toimivalta.
Ystävyyden ylläpitäminen syyllisyydestä tai velvollisuudesta ei ole ystävyyttä, vaan se on tunnekustannus, josta ei saa vastinetta.
Tämä testi kertoo kaiken
Jos tilanne epäilyttää, voit kokeilla yhtä asiaa: lopeta yhteydenotot ja katso, mitä tapahtuu.
Jos ystävä huomaa ja ottaa yhteyttä, se kertoo jotain.
Jos ystävyys haihtuu, se kertoo kaiken.
Jokainen ystävyys ei ole epäonnistuminen, vaikka se päättyisi.
Mutta on eri asia, päättyikö suhde luonnollisesti vai oliko se pystyssä vain sinun vaivannäölläsi.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Herttaiset paskiaiset – yhteisöjen ilkimykset, joista ”ei ikinä uskoisi”
