tänään töissä oli ihan hirvee hulabaloo. jonoa oli ovelle saakka ja sai hiki hatussa juosta edestakasin. yhtäkkiä eräs jonossa seissyt poika lyyhistyi (aika ryminällä) lattialle. kyseessä oli jonkinlainen kohtaus. duunikaveri oli samantien jo soittamassa hätäkeskukseen ja minä siinä sitten kartoitin duunikaverille tilannetta, koska tämä ei nähnyt suoraan mitä tapahtui.
mulle oli just tullu aika iäkäs pariskunta kassalle ja olin just ottamassa heiltä tilauksia kun tää episodi sattu. ja mitä tää vanha pariskunta tekeekään. hitto vie. ne vetää herneet nenään kun eivät juuri tasan sillä sekunnilla saa palvelua. oisko mun pitäny vaan olla huomioimatta se tuupertunu poika ja kaikki muut ympärillä tapahtuva ja keskittyä vain ja ainoastaan pariskunnan tilaukseen. joiltakin vaan puuttuu kokonaan se tilannataju.
noh loppujen lopuksi, teko(irvistys)hymyllä palvelin pariskuntaa ja pahoittelin häiriötä. kovin olivat nyrpeitä ja suuttuivat vielä lisää, kun eivät saaneet koko tilausta kerralla. vittu mitä porukkaa.
mutta, kaikki hyvin, loppu hyvin. rauha maassa ja minä lähden nukkumaan. öiöi pöppiäiset.