Hyvinvointiala värittyi viime vuoden aikana hyvin punaiseksi.
Instagramissa influensserit poseeraavat LED-naamarit kasvoillaan, kuntosaleilla on punahohtoisia hoitopetejä ja luksuskylpyläissä infrapunasaunat ovat ottaneet paikan perinteisen löylyn rinnalla.
Yksi nimi yhdistää kaikkia näitä laitteita: punavalohoito.
Markkinointi lupaa nuorempaa ihoa, nopeampaa lihasten palautumista, vähemmän tulehduksia, parempaa unta ja kenties pidempää elämää.
Hinnat liikkuvat kotinaamarin parista sadasta eurosta hoitopedien tuhansiin, ja kysyntä sen kun kasvaa.
Mutta toimiiko se oikeasti? Vastaus on kiehtovampi kuin pelkkä kyllä tai ei.
Mistä punavalohoidossa on kyse?
Punavalo on sitä punaista valoa, jonka silmämme näkee.
Sen aallonpituus liikkuu noin 630–660 nanometrissä, yksi nanometri on miljoonasosa millimetristä.
Kun aallonpituus kasvaa pidemmäksi, valo siirtyy ihmissilmälle näkymättömälle, infrapunan alueelle.
Aallonpituuden pituudella on merkitystä.
Lyhyemmät punaiset aallot tunkeutuvat vain ihon ylimpiin kerroksiin, ne ovat siis kiinnostavia ihon kannalta.
Pidemmät, lähi-infrapunan aallot voivat ulottua syvemmälle, jopa lihaskudokseen ja teoriassa jopa hermoston tasolle.
Punaiset valohiukkaset voivat oikein annosteltuna kiihdyttää solujen energiantuotantoa niiden mitokondrioissa ja auttaa vaurioituneita soluja korjaamaan itseään.
Tähän mekanismiin nojautuvat lähes kaikki alan väitteet.
LED-naamarit – mitä iho saa?
Kasvonaamarit käyttävät pääosin näkyvää punaista valoa.
Iho on kasvoissa luonnostaan ohuempaa kuin muualla kehossa, joten valo pääsee siellä paremmin perille.
Valmistajat lupailevat naamareiden tuottavan kollageenia, vähentävän hienoja juonteita ja parantavan ihon väriä.
Osa naamareista käyttää myös sinistä valoa, jonka jotkin tutkimukset yhdistävät akneen tehoamiseen.
Brittiläisen ihotautiyhdistyksen edustaja, ihotautilääkäri Sophie Weatherhead muistuttaa, että lopputulos riippuu monesta asiasta: ihonväristä, ihon paksuudesta, hoidettavasta alueesta ja erityisesti siitä, kuinka tehokas itse laite on.
”Punavalon tulisi yltää ihon dermikseen asti. Silloin teoriassa voi tapahtua muutoksia mitokondrioissa, mikä voisi auttaa ihon uusiutumisessa”, Weatherhead sanoo BBC:lle.
Hän kuitenkin huomauttaa, että kotinaamarit ovat usein huomattavasti heikompitehoisia kuin lääketieteellisen luokan laitteet.
Kalliinkaan laitteen ostaminen ei takaa tuloksia, jos teho ei riitä.
Punavalopedit – urheilijoiden suosikki
Hoitopedit yhdistävät näkyvää punavaloa ja pidempiä lähi-infrapunan aallonpituuksia.
Niiden lupaus liittyy lihasten palautumiseen ja syvemmän kudoksen hoitoon.
Esimerkkejä alan käyttäjistä löytyy paljon.
BBC haastatteli 32-vuotiasta Kate McLellandia, joka mursi niskansa CrossFit-treenissä levytanko niskaansa pudonneena.
McLelland yhdistää nopean palautumisensa fysioterapian ja punavalohoidon yhteisvaikutukseen.
Aiemmin Hyrox-treenistä toipuminen kesti viikon, nyt muutama päivä.
LUE LISÄÄ: Mikä Hyroxissa koukuttaa? Erikoisjoukkojen veteraani Janne Lehtonen selittää ilmiön taustat
University College Londonin neurotutkija Glen Jeffery kuitenkin epäilee monien markkinoilla olevien petien tehokkuutta.
Hänen mukaansa monissa kaupallisissa laitteissa ei ole oikeaa aallonpituuksien yhdistelmää, jolla solujen energiantuotantoon päästäisiin todella käsiksi.
Birminghamin yliopiston neurotutkija Zubair Ahmed on puolestaan hieman optimistisempi: jos aallonpituudet ja teho ovat oikeat, pedeillä voi olla merkitystä ihon uusiutumiselle, tulehduksen vähentämiselle ja lihasten palautumiselle.
Infrapunasauna – kyse onkin lämmöstä
Infrapunasauna käyttää huomattavasti pidempiä aallonpituuksia kuin pedit ja naamarit.
Sen toimintamekanismi on osittain eri: sen sijaan, että valo iskisi suoraan mitokondrioihin, sauna lämmittää kehon kudoksia syvältä lämmön avulla.
Oregonin yliopiston fysiologi Chris Minson kertoo, että lämpöstressi aktivoi soluissa tiettyjä molekyylejä, jotka voivat muun muassa siivota vaurioituneita proteiineja ja vähentää tulehduksia.
Vaikutuksiin liitetään myös sydän- ja verisuonijärjestelmän hyödyt, jäykkien nivelten helpottuminen sekä parantunut uni.
Lontoolainen jooga- ja pilates-opettaja Eloise Skinner kertoo, että hänen oppilaansa lämpenevät infrapunavalon avulla nopeammin kuin tavallisessa lämpimässä tilassa, eivätkä uuvu yhtä nopeasti.
”Mekanismi on olemassa, mutta todisteita vielä kerätään”
Kun BBC kysyi alan kliinisestä todistuspohjasta, Manchesterissä toimivan hyvinvointistudion lääkäri Cal Shields vastasi suoraan:
”Tiedämme, että mekanismi on olemassa. Se on järkevä. Kuten muussakin ennaltaehkäisevässä lääketieteessä, todisteita on rajoitetusti, mutta se ei tarkoita, ettei se toimi.”
Tähän tiivistyy koko ilmiön tilanne.
Tutkimuksia on, mutta ne ovat pääosin pieniä, käyttävät erilaisia valon yhdistelmiä ja annoksia, ja vertailukelpoisia laajoja satunnaistettuja kokeita on vähän.
Sopii ihotyypille X, mutta toimiiko Y:lle?
Auttaako tähän vaivaan, mutta entä toiseen? Vastauksia ei vielä ole.
Birminghamin Ahmed tiivistää tilanteen: lupaavia merkkejä on muun muassa verensokerin säätelyssä ja jopa selkäydinhermojen vaurioiden hoidossa, mutta alalla väitellyt ”villit lupaukset” eivät vielä ole tieteellisesti todistettuja.
Niitä voi tulla, mutta ne eivät ole vielä täällä.
Mitä jokaisen kannattaa tietää ennen ostopäätöstä
Jos punavalohoito kiehtoo, muutama asia kannattaa muistaa:
1. Tarkista CE- tai UKCA-merkintä. Halpa Wish-laite voi olla joko tehoton tai pahimmillaan riski.
2. Käytä silmäsuojausta. Etenkin LED-naamareiden voimakas valo voi vaurioittaa verkkokalvoa.
3. Älä yliannostele. Valmistajan ohjeet eivät ole vain juridista turvaa. Useamman laitteen kanssa ”enemmän on parempi” -mentaliteetti voi tehdä tehottomaksi tai jopa vahingolliseksi.
4. Konsultoi lääkäriä, jos on syytä. Tietyt ihotaudit, autoimmuunisairaudet, valoherkkyys tai meneillään oleva syöpähoito ovat aiheita, joista kannattaa keskustella ammattilaisen kanssa ennen aloittamista.
5. Älä korvaa lääketieteellistä hoitoa pelkällä punavalolla. McLellandin tapauksessa punavalo täydensi fysioterapiaa, ei korvannut sitä.
Lopputulos: lupauksia, ei vielä takeita
Punavalohoito on hyvä esimerkki ilmiöstä, jossa mekaniikka kuulostaa järkevältä, mutta tutkimus laahaa markkinoinnin perässä.
Kun jonkin tuotteen mainostekstissä lukee, että se ”stimuloi kollageenia, vähentää tulehdusta, nopeuttaa palautumista, parantaa unen laatua ja hidastaa ikääntymistä”, kannattaa muistaa: tutkimus tukee korkeintaan jotain näistä, ja sitäkin pienillä otoksilla.
Mutta täysin huuhaata se ei ole.
Tiede etenee kohti vastauksia, ja seuraavan vuosikymmenen aikana saamme nähdä, mitkä lupaukset jäävät pystyyn ja mitkä kaatuvat.
Tällä hetkellä paras suhtautumistapa on uteliaan epäilevä: kokeile, jos kiinnostaa, mutta älä odota ihmettä.
Ja erityisesti: älä hylkää oikeaa hoitoa sen takia.
LUE LISÄÄ: ”Kärsi kauneutesi tähden” – 8 hengenvaarallista kauneustrendiä, joista harva enää puhuu
Lähde: BBC News, useat asiantuntijahaastattelut.
