Tänään paistaa aurinko. Voikukat voivat hyvin. Naapurin mustalla kissalla oli kiireitä, on sillä valkoista hieman jaloissa. En minä sitä hätistellyt. Se oli koira. Siis ei kissa ollut koira, vaan koira hätisteli kissaa.
Vanha rouva ajoi punaisella polkupyörällään tuhatta ja sataa, niin ajatella neljänkymmentäkilometriätunnissa on rajoitus. Hän ei enää näe kovinkaan hyvin, joten eihän häntä voi syyttää.
Haa, rintaliivit ovat taidetta!! Naapurissa isäntä ripustelee narulle vaimossa nautinnon punaisia pitsikoristeisia liivejä, eikä tunnu oikein osaavan päättää, että missä ne näyttäisivät parhailta, siis tilataidetta.
Epäilys herää… niin siis siitä, että onko pitsi taidetta jo itsessänsä, melkoista näpertämistä joka tapauksessa.
Myönnänhän minä, että kauniit alusvaatteet ovat kauniimmin riisuttaviakin, ja eihän siinä passaa antautua intohimon valtaan ja ottaa riskiä että rikkoutuvat. Elikkä tässähän syntyikin miehinen totuus, mikäli tuntuu siltä että puutosta on niin paljon ettei se ole enää hallittavissa, niin on parempi pyytää rakastaan olemaan käyttämättä alusvaatteita, ja siinähän tulee jo ajansäästöäkin.
Lasketaanpas hieman, hikiset kädet ensin mekon kimpussa, epätoivoisina hakasten kanssa, stringien narut hirttävät nakkisormet sinisiksi, ja aikaa kuluu. Vihdoin itse asiaan ja siihen meneekin 5,7 sekuntia. Urheiluruutukin ehti jo alkaa kun tuohon epäolennaiseen meni varttitunti. Siis ilman alusvaatteita olisi siinä kohdin säästetty kymmenisen minuuttia, mekkoon meni viisi. Elikkä, samat 5,7 sekuntia (enkä olisi kestänyt jopa 10,8 sekuntia kun ei olisi ollut niin pitkää esikidutusta), voi ja hyvin olisi ehtinyt käydä jääkaapilla hakemassa oluen ja murtamassa pätkän HK:n sinistä matkaevääksi kohti sohvaa, juu ainoa tietenkin se että joutuu odottamaan urheiluruudun alkua. Elämä ei ole helppoa.
Vetäydynpä päivälevolle.