Blogi

Long lost inspiration

Nyt oon hukannu motivaation
jonnekkin todella pitkälle.

Ei huvittais tehdä yhtään mitään.

Mitä enemmän hullujen kanssa keskustelee,
Sitä enemmän epäilee omaa mielenterveyttään.

Joskus mietityttää että onko hullut hulluja
Vai ehkä toisinpäin...

Mitäs jos ne joita me "terveet" kutsumme hulluiksi
Ovatkin niitä selväjärkisimpiä ja herkkiä ihmisiä,
Joita me yhteiskunnan muottiin pakotetut pelkäämme
koska he uskaltavat olla omia itsejään eivätkä
osaa edes sitä hävetä.

Tämän takia heidät suljetaan laitoksiin
Ja lyödään punainen leima papereihin.
Eihän heitä voi muiden sekaan päästää,
Hehän voivat olla vaaraksi itselleen tai muille.

Silti samalla Psykopaatit johtavat kokonaisia
Kansoja ja valtioita.

Huomenna Kuopio kutsuu..
Sinne levittämään metallin
vahvaa sanomaa..

Toivottavasti ihmisiä riittää
vielä sunnuntai illalle...

Vielä töissä, aamulla suoraan
baanalle.
Voipi illalla jo väsyttää...
Tai sitten ei.

Kaikki alkoi leikkikoulusta,
hoitotädit minua rakasti.
Minulla oli kihara tukka,
luulin olevani enkeli.

Kansakouluun minut pakotettiin,
en ymmärtänyt miksi.
Silloin lapsuuteni tuhottiin,
kun uudet ystävät nitisti.

Minä olin liian lihava,
sen äkkiä huomata sain.
Enkä tappeluissa pärjännyt,
sillä pelkäsin vain.

Nyt vuosia on kulunut,
siitä kun pelätä sain.
Ei mikään ole muuttunut
ihmistä kiusataan ain...

(H.Salomaa)

Vielä muutama vuoro töitä,
sitten pariviikkoa vapaata
ja sitten alkaa kesä loma!!!
Mahtavaa.
Tätä on odotettu.
Tuleepi juhannus ja sitten Tuska,
siinä ne suurimmat juhlat taisi tältä kesältä olla.
Muuten vaan olen.

Varmaa joku termostaatti poksahti päästä tänään,
kun on koko iltapäivän ollu ihan vetopois.

On tosin ihanaa kun on lämmin,
mutta tänään juuri huomasin että
kaipaisi sadetta.
Kesä sadetta.
Se tuoksu sen aikana ja
ja jäkeen voi kuulla miten luonto
kiittää ja kasvaa. Asfaltti höyryää,
ja hetken on pieniä lätäköitä....

Tanssi SadeTanssi
Tanssi Sadetanssi
Tanssi Rakkauden sade
Minun aavikkoon....

Kun kerran elämässään
kokee mahtavan nautinnon
Siitä on vaikea luopua enää....

Huh...
Pelkkä mainitseminen
rupeaa pelottamaan
Ja siitä voi seurata
ankaraa pään särkyä

Tässä alkaa pikkuhiljaa
Äijääntymään...
Keskikeho on hieman turvonnut
Eikä enää jaksa ihan niinkuin ennen

Ja tämän kanssa on elettävä.

Kauhu kuvani on aina ollut
Että olen tehtaassa töissä
7-16 ja töiden jälkeen kaadun
sohvalle olutpullon kanssa
josta siirryn nukkumaan
kymmenen uutisten jälkeen.

Ja vielä nautin siitä...

No, tuohon ei sentään olla
vielä päästy. Onneksi.
Jos tähän päädyn saa minuun
soveltaa eutanasiaa
Täytyy tehdä tuo kirjalisena

Bioloogillinen kelloni ei
sentään tikitä.
Se puoli tuli hoidettua ennen
kellon hankintaa.
Hauskaa kun kavereilla on
pientä painetta tämän suhteen
ja omat on sentään koulussa.

Niin mikäköhän tämänkin
jutun pointti oli...

No se että aion nyt äijääntyä
ihan vapaaehtoisesti
Leikkiä lasteni kanssa ja pitää
kivaa ilman paineita siitä että
pitäisi olla villi ja vapaa
tuohan se suurin kahle on

"Vapaus
on suuri vankila
Rakkaus
vain pelkkää unelmaa
Ystävyys
Joskus vaikeempaa kuin yksinäisyys"

Taidampa ruveta vaikka runoilemaan...

Mister Sandman, bring me a dream
Make it the cutest that I've ever seen
Give her two lips like roses in clover
Then tell her that my lonesome nights are over

Mister Sandman, I'm so alone
Don't have nobody to call my own
Please turn on your magic beam
Mister Sandman, bring me a dream

Mister Sandman, bring us a dream
Give her a pair of eyes with a congeal of gleam
Give her a lonely heart like Harlehatschi
And not so wavy hair like Liberatschi

Mister Sandman, someone to hold
Would be so peachy before we're to old
So please turn on your magic bean
Mister Sandman, brings us
Please, please, please
Mister Sandman, bring us a dream

Nyt kauppaan hakemaan sixpak
ja sauna lämpenemään.
viikonlopuksi maalle hevosia hoitamaan
ja nauttimaan luonnon heräämisestä.
Koirien kanssa kävelemään...
Nukkumaan kunnolla...
Jos vaikka kävis kokeilee
keskiaikaista ratsastusta...