Sunnuntai

- Nukuin piiitkään. Herätessä päänsärkyä, täytynee laittaa savulliset baarit boikottiin.
- Aamupalaksi teetä Xena-mukista ja paahtoleipää chévre-tuorejuustolla ja kalkkunaleikkeleellä päällystettynä.
- Tein lihapullia, jotka onnistuivat todella hyvin kun kerrankin maltoin olla maustamatta niitä liikaa, ja omia ranskalaisia, jotka kärähtivät.
- Tiskasin kerrankin heti kokkauksen jäljiltä, siivoilin ja pyykkäsin lisää, pesin kissa-astian - kissanomistajan riemuja (kissat ovat lomalla Helsingissä - ja täällä on hiljaista ja hieman yksinäistä).
- Katsoin suosikkisarjojani Los Serranosia ja Xenaa.
- Lakkasin kynnet ja löysin kaapista kumisen kynähameeni, joka on jäänyt luvattoman vähälle käytölle. Sen voisikin laittaa päälle seuraaviin bileisiin.
- Etsin kadonnutta lammasta ja läksytin pahanpäiväisesti sen ilmaannuttua ihmisten ilmoille - toisia ei saa säikytellä moisilla katoamistempuilla.
- Vaihdoin kuulumisia kavereiden ja isovanhempien kanssa (mese-puhelin-skype) sekä sättäilin hieman liikaa.
- Lueskelin Alain Bosquet'n runoja teoksesta Jumalan piina:

Jumala sanoo:
"En aina rakasta sitä minkä luon.
Esimerkiksi tuo ihminen,
annan hänelle kaksi silmää, kahdet käsivarret, kahdet jalat,
mikä on hyvin käytännöllistä,
mutta äkkiä kitsaampana
annan hänelle vain yhden luurangon
ja yhden sydämen
kuin pelkäisin että hän seisoo liian suorana
tai että hän rakastaa liikaa.
Ihminen, hänet aloittaisin kokonaan alusta."

Mieleeni nousee toinen tarina ihmisistä ja jumalista; Platonin pidot ja Aristofaneen puhe pallonmuotoisista ihmisistä, eräänlaisista androgyyneistä mies-naisista, joilla on kahdet kasvot ja kahdeksan kättä ja jalkaa. He olivat nopeita ja voimakkaita ja hyökkäsivät jumalia vastaan ja lopulta Zeus leikkasi heidät rangaistukseksi kahtia. Nyt ihmiset etsivät omaa puoliskoaan: "Jokainen meistä on siis ihmisen puolikas, koska meidät on halkaistu kuin kampelat ja siten tehty kaksi yhdestä. Ja jokainen etsii aina omaa puolikastaan."