Olen viime aikoina taas nähnyt Unia.
Viime yön unessa oli intiaaneja. Jotka pakenivat jotakin. Kaksi nuorimmaisista pojista oli vuoren laella. Se velloi, mureni ja pojat katosivat. (Maanjäristys vai jotakin maagisempaa?)
Jälkeenjäänyt perhe suri, mietti miten toimia toisin, estää poikien kuolema. Asiat tapahtuivat uudestaan, hieman eri tavalla. Siihen liittyi kolikko. Se piti poimia tiettynä hetkenä. Mutta pojat kuolivat silti. Uusintayritys ei kannattanut. Tällä kertaa jälkeenjääneet joutuivat asumaan murentuineiden raunioiden keskellä. (Oliko vuori sittenkin temppeli?)
Heitä valvoivat julmat ihmiset, jotka keksivät mitä mielettömämpiä sääntöjä ja sääntöjen rikkojaa rangaistiin – naisen pää leikattiin irti ja asetettiin kepin päähän kaikkien nähtäväksi.