Kaikki alkoi siitä, kun perjantaina lähdin Lappeenrantaan käydäkseni levyliikkessä hakemassa nimikirjoitukset Stam1nan jätkiltä uuteen levyyn. Perjantaina oli aika kylmä ilma, hieman pakkasta, mutta hurja kylmä tuuli, joka tuntui puhaltavan luihin ja ytimiin. Liikuskelin kaupungilla haettuani nimmarit, ja yritin saada siskoni kiinni, jos osuttaisiin samaan aikaan samaan paikkaan, että voitaisiin mennä katsomaan isää sairaalaan. Lopulta sisko soitti, juuri kun olin sovituskopissa sovittamassa rintaliivejä. Lähdin aika nopeasti kaupasta kävelemään sovittuun paikkaan, mutta olin siellä hieman liian aikaisin, sillä odottelin satamassa kovassa tuulessa liian vähissä vaatteissa (paksut sukkahousut, hame, ohuehko neulepaita ja villakangastakki) reilut 15 minuuttia. Hitsit, että olin jäässä. Kun lähdimme äidin kanssa sairaalasta ajamaan takaisin kotia kohti, tuntui, etten tule lämpimäksi millään, vaikka lämmitys oli täysillä. Sama paleleminen jatkui kotosalla.
Illalla minulla alkoi olemaan aika kurja olo, ihan kuin olisin tulossa kipeäksi, ja oikeaa rintaani koski oudosti. Ajattelin vain, että uudet rintaliivini ovat hiertäneet nänniä jotenkin.. Nukkuminen oli tuskaa, sillä en pystynyt nukkumaan kuin oikeastaan yhdessä asennossa. Rintakipu jatkoi lauantaina. Iltapäivällä rohkaistuin kertomaan äidille vaivastani, ja hän sanoi, että tuohan kuulostaa aivan rintatulehdukselta.
Katsoin netistä lisää tietoa aiheesta, ja kappas, oireet kyllä osuvat kuin nyrkki silmään. Hassu juttu asiasssa on vain se, että yleensä rintatulehduksesta kärsivät imettävät naiset. Minä en kyllä imetä..näemmä kylmä ilma aiheutti tulehduksen. Naiseus on ihanaa, not.
http://www.tohtori.fi/?page=6625671&search=rintatulehdus