Kireä pakkanen. Väsyneet kasvot. Pyykin roudaamista rapusta toiseen.
Olen perusteellisesti perehtynyt HOAS:n maksulliseen pesukoneeseen ja kuvausrumpuun. Ihania tekniikan iloja!
Viikonloppu tuli vietettyä duunissa.
Eksoottiset lisät ja poikkeukset:
1. pe-la yö mummillani, jotta töihin lähtö olisi vaivattomampi. Yksinäiseltä yksinäiselle seuraa ja aivan mahtava fiilis tuli kun mummini väänsi aamiaisen ja laittoi kahvit, sekä muutenkin hyysäili.
Ajatukset lensivät jälleen omaa rataansa: Milloin minusta on tuolla tavalla pidetty huolta?! Taisi olla murrosiän kynnyksellä. Siinä 11-12 vuotiaana. Sitten opin hyvin omatoimiseksi ja kaiken sai aikas paljon tejdä itse. Äiti sentään kokkaili suurimman osan ajasta. Isi pesi pyykin. Tässä sitä sitten ollaan. Ihan kivan kotoisa olo se sellainen kun joku huolehtii. *tyytyväistä hyminää*
2. Lauantai iltana vauhdikas lähtö tyttöjen iltaan. Kaakkua ja sipsua. Kynttilöiden valossa höpöttelyä ja lopuksi juomapeli. Vanhaan kunnon Bakersiinhan sitä taas ajauduttiin ja tuli tavattua mielenkiintoisia ihmisiä ja tanssittua aika lailla.
Juuri ennen pilkkua sitten törmäsin potentiaaliseen kaveriin. Hyvä suutelemaan etc. Ei heti hyppimässä silmille (luojan kiitos!!! *helpotuksen huokaisu*)
Mutta eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa. Minähän satun omaamaan mitä katastrofisemman miesmangeetin….
Kerrottavaa on taas vaikka millä mitalla, mutta tämä tyttö menee kyllä nyt vällyjen väliin. Että sitä voi olla väsynyt!
*simahtaa pöydälle kuola vanan nätisti valahtaessa poskelle*