Olenhan mä tuota aiemminkin kironnut. Nimittäin [URL=http://www.city.fi/yhteisot/blogi/arica/69878/]nettideittailua [/URL]. Tuon aamulla julkaisemani ilmoituksen jälkeen olen saanut -yllättävää kyllä- pari yhteydenottoa. Ensimmäinen lähetti sähköpostia, ja toiselta tuli pikaviestiä. Kumpikin oli liittänyt ensimmäiseen yhteydenottoonsa myös puhelinnumeronsa.
Molemmille vastasin, että pelikuva ei vastaa totuutta, vaan kannattaa lukea aluksi mun käyntikortti, ja siirtyä sen jälkeen blogiin. Ja mikäli mielenkiintoa vielä sitten riittää, niin ottaa uudestaan yhteyttä. Sähköpostimiehestä ei ole kuulunut vielä mitään, pikaviestimiehen seuraava teksti oli seuraavanlainen: [I]moi. ok. 🙂 . no saanko nähä uuden kuvas?.mitkä sun oikeat mitat sit on? 🙂 .[/I] Uteli vielä, että onko yli vai alle 80kg. Se on siis ilmeisesti se maaginen raja, ja mun toivo sinkkumarkkinoilla näin ollen menetetty kunnes saan raskaus- (ja syömis)kilot karistettua.
Siis oikeasti! Kyllä mä tiedän, että ulkonäkö on se asia, johon ensimmäiseksi kiinnittää huomiota, mutta kyllä ihminen on kuitenkin paljon muutakin kuin vaa’an näyttämä lukema! Tai ainakin mä haluaisin uskoa niin.
Pikaviestimiehelle jossain vaiheessa sitten vastasinkin, että [I]Entä jos mä sanoisinkin, että ”itseasiassa, mä painan 112kg”? Mitä HELVETIN merkitystä sillä loppupeleissä on, sama tyyppi sieltä läskien alta löytyy! Ja ei, en mä oikeasti paina niin paljoa, mutta mitä sitten? Tekeekö se musta paremman ja mukavemman?[/I] Vastaus oli seuraavanlainen; [I]no kyl se tekee ku tietää neidon mitat ku ne näkyy livenäkin heti eli paljos oot? :)[/I]
Eli siis, jos painan vähemmän kuin 112kg (tai sen 80kg!), niin mä olen parempi ihminen, mukavampi, ja huomattavasti enemmän tutustumisen arvoinen? Joten vaikka joku (luultavasti aika monikin) nyt dissaa mut ruumiinrakenteen vuoksi, niin laihduttamisen jälkeen olenkin yht’äkkiä huomattavasti parempaa seuraa.
Merkillistä tässä on se, että jokainen mies, jonka olen livenä tavannut, on ollut positiivisesti yllättynyt. Kukaan ei ole vielä pyörähtänyt toiseen suuntaan todeten ”vittu mikä läski!” Kaikilta olen kuullut sitä samaa, olen mukavaa seuraa jonka kanssa on helppo viettää aikaa, saan hymyilemään ja viihtymään. Joku on vielä fiksuksikin maininnut, eikä kyse ollut siitä, että olisi pitänyt pillun toivossa imarrella -sitä kun oli tiedossa jo muutenkin.
Arvatenkin päätin hylätä pikaviestimiehen äärettömän houkuttelevan tarjouksen tavata. Tosin lopullisen päätöksen tein vasta sen jälkeen, kun sain viestin liittyen viimekesäiseen avioerooni [I]reilu vuos ? ja ny vast synnytit muksun?`outoa vuos on 12kk. ja raskaus kestää 9kk. eli et o ees eronnu ukostas ja jne.[/I] Yritin valistaa, ettei raskaaksi tuleminen vaadi saman katon alla asumista.. Mutta olen nyt siis luultavasti menettänyt arvokkaan tilaisuuden tutustua elämäni mieheen. (paitsi ettei tällä ilmeisesti ole niitä possuja, joten jospa se mun tulevaisuus sittenkin odottaisi vielä jossain.)
Jotenkin vitutus on taas sitä luokkaa, että taidan sittenkin jemmata nuo profiilit vielä joksikin aikaa. Tai sitten alan tosissani markkinoimaan sitä rumien keksintöä, ”sisäistä kauneutta”, etsin itsestäni kaikkein vähiten imartelevan kuvan ja ilmoitan kaikille ensimmäiseksi painavani 130kg.
Pitäkää tunkkinne, perkele.