Eikä niinkään tuon ulkolämpötilan vuoksi, vaan keittiöduunin!
Just tulin töistä, sai taas juosta koko illan. Mun piti kuudelta aloittaa vuoro, mutta pomo laittoi jo aamulla viestiä josko voisin aloittaa neljältä kun hän on yksin töissä. Menin siis neljäksi, jolloin selvisi miksi pomo halusi mut sinne; koska yksin ollessaan ei pääse tupakalle! Kiirettä ei vielä päivällä oltu nähtykään.
Yhdeksän jälkeen alkoi todellinen hässäkkä. Sain paistaa pihvejä selkä ja otsa märkänä ihan tosissani. Paidan olisi saanut vääntää kuivaksi, mutta laiskana heitin sen vaan pesuun.
Olin kaiken lisäksi töissä uusavuttoman teinin kanssa, joka on ollut jo vuoden talossa muttei omaa minkäänlaista oma-aloitteisuutta. Jos asiakkaita ei ole, niin seisoo vaan peukalo perseessä eikä keksi mitään muuta tekemistä kuin puhelimeen puhuminen. Kädestä pitäen sai taas opastaa, että ”jos sulla ei MITÄÄN muuta tekemistä ole, niin viitsisitkö..?” Ja mä oon sentään ollut tuolla vasta muutaman kuukauden!
Muuten päivä oli oikein mukava, sain hetken jopa maattua löhötuolissa pihalla kun tyttö nukkui! Muuta en sitten oikeastaan tehnytkään, paitsi pyykkiä pesin muutaman koneellisen. Ylipäätään otin rauhallisesti ja yritin lepytellä supistuksia. Taidan sittenkin harkita sitä miehen ehdotusta sairaslomasta..
Mies lähti äsken töihin lähes samalla ovenavauksella kuin mä tulin, nyt vaan odotan veden lämpeämistä päästäkseni suihkuun. Inhottava tunne kun käy edelleen ihan ylikierroksilla vaikka saisi jo rauhoittua hiljalleen nukkumaan.