Ihanat työkaverit.

Perjantaina olin yön töissä, ei ongelmia. Puoleenyöhön jaksaa suhteellisen helposti, vaikka olinkin sen meidän uusavuttoman teinin kanssa kahdestaan koko illan. Puoli yhdeltä pääsin kotiin, istuin hetken keittiössä ja hengähdin. Enkä…

Perjantaina olin yön töissä, ei ongelmia. Puoleenyöhön jaksaa suhteellisen helposti, vaikka olinkin sen meidän uusavuttoman teinin kanssa kahdestaan koko illan. Puoli yhdeltä pääsin kotiin, istuin hetken keittiössä ja hengähdin. Enkä siltikään saanut unta kun menin sänkyyn.

Puoli viideltä mukava yllätys -prinsessa hyppäsi pystyyn. Epätoivoisena ajattelin, että TÄYTYYHÄN sen nukkua vielä, vaan väärässäpä olin. Kukapa sitä nyt kakka housuissa voisikaan nukkua. Kuuteen asti taisteltiin, kunnes totesin että sama on luovuttaa ja herätä oikeasti. Joten syötiin puuro, ja seitsemältä heitin neidin pihalle. Sammui samantien, ja itsekin pääsin vielä pariksi tunniksi nukkumaan.

Lauantai lähinnä löhöttiin, kaupassa vaan käytiin. Illalla saunottiin, ja sitten saunapuhtaana keittiön rasvankäryihin. IHANAA! Otin yhden työntekijän kanssa yhteen, valitti joka asiasta siitä lähtien kun puoleltaöin duunit aloitin, en tehyt mitään oikein, ja kahden jälkeen repesi. Alkoi asiakkaiden kuullen huutamaan ja haukkumaan mua, kiva siinä sitten toista hyssytellä. Sanoin kyllä takaisinkin (mitä, minäkö muka?) mutta lähinnä huomautin, että jospa selvitettäisiin nämä asiat takahuoneessa tai työajan jälkeen. Vaan eipä hällä ollut enää mitään sanottavaa myöhemmin.

Koko ilta oli melko kiireinen, mutta ei mitään katastrofimaista. Tosin tää mun ystäväni katosi muutamaan kertaan ”tauoille”, parhaimmillaan yli puoleksi tunniksi, tietysti unohtaen ilmoittaa siitä mulle. Onneksi meitä oli kahdesta eteenpäin kuitenkin kolme, etten ihan yksin jäänyt pahimpaan ruuhkaan. Mutta muut eivät sitten taukoja pitäneetkään. Lisäksi häipyi kun siivous oli vielä kesken, mutta saatiinpahan olla rauhassa.

Olin varttia yli kuuden kotona, ja sängyssä jo puoli seitsemän jälkeen. Supisteli ja janotti, töistä oli vesipullot loppu ja kiireellä ruokaa tehdessä on hankalampi juoda tuopista. Joten -näin jälkeenpäin ajatellen- en koko vuoron aikana nauttinut kuin yhden pikkupullon muumilimpparia.

Mies heräsi tytön kanssa aamulla, itsekin nousin yhdentoista aikaan. Nyt prinsessa päikkäreillä, ja isäntäkin taisi kömpiä makkariin. Kävin äsken katsomassa, josko lapsilisät olisi jo tulleet, vaan huomasinkin vinguttaneeni tilini reilun 8euroa miinukselle. Näköjään yks parinkympin Valtsussa käynti ei ollut vielä kirjautunut kun viimeksi tarkistin, joten siirsin hieman Masterin puolelta.

Yöksi pitäisi mennä taas töihin, kuudesta kahteentoista. Mutta koska miehellä alkaa työt puoliltaöin, niin joudun lähtemään jo yhdentoista jälkeen. Yritin saada MLL:lta lapsenvahtia silloin yöllä pariksi tunniksi, mutta ei onnistunut. Täytyy ajatella positiivisesti – jospa ehtisin nukkumaan hieman enemmän kuin aiempina öinä.