Musta ei vaan ole siihen. Siis asiakaspalveluun. Ainakaan humalaisten ihmisten palvelemiseen hymyssä suin. Tai ei se humalakaan niin haittaisi, mutta en todellakaan kestä typeriä ihmisiä!
Oon tehnyt ilmeisesti liikaa töitä.
Perjantaina puolestayöstä aamukuuten, lauantaina iltakuudesta puoleenyöhön. Ja tänään puolestapäivästä iltakuuteen. Ei siis mitenkään kohtuuttoman pitkiä vuoroja, mutta ärsyttävästi vajaan puol vuorokautta ehtii vaan olla kotona. Ja siitäkin suurin osa kuluu nukkumiseen. Tuon mahan kasvattaminen on sitten väsyttävää puuhaa!
Perjantaiyönä onnistuin suututtamaan kunnolla yhden asiakkaan. Häiriköi tiskillä muiden tilauksia, ihana päissään oleva keski-ikäinen mies, omasta mielestään kovinkin hauska. Oman vuoron tullessa rupesi kaivelemaan kolikoita, että ”mulla taitaa olla se kakskytsenttinen täällä” ja laulamaan Popedaa.. Tietysti iloisena ja pirteänä valomerkin aikaan totesin, että ”taitaa olla tällä hetkellä lähempänä ryppyistä viisisenttistä…” Joo, ikivanha juttu, mutta ilmeisesti osui arkaan paikkaan.. Ainakin tyyppi meinasi tulla tiskin yli silmille, ja huumorintaju katosi samantien..
Tänään olin töissä pomoni kanssa, ensimmäistä kertaa kahdestaan. Yleensä pomo on pomo siksi, että on parempi työssään kuin muut. Vaan meilläpä pomo on pomo, koska sattuu olemaan naimisissa paikan omistajan kanssa. Hohhoijaa.. Jaksaa aina valittaa, jos kaikki ei ole viimeisen päälle kunnossa muiden jäljiltä, mutta itse kyllä jättää paikat uskomattoman paskaisiksi. Eikä ruoan teostakaan tahdo tulla mitään, kun ei viitsi/jaksa/halua/tajua täyttää laatikostoja, joten kaikki on aina loppu.. Kiva sitten mennä parilalle tuuraamaan toista, kun ensimmäiseksi saa kaivaa pihvejä tai ranskalaisia toiselta puolelta kuppilaa..
Ruokailijoita kävi 30-40 tunnissa, jäätelön, tupakan ja juomien ostajat sitten siihen päälle. Jos ihmisellä on jossain sellainen ruumiinosa, kuin jäätelöpallonivel, niin oon varmasti hankkinut siihen jonkinlaisen tulehduksen! Ehdin koko vuoron aikana käydä kerran pissalla, mutta muuten taukoja ei sitten pidettykään. Paitsi pomon tietty piti päästä vähän väliä tupakalle. Ehkä alkaisinkin taas polttamaan!?
Onneksi ei tartte viikkoon mennä tuonne töihin. Perjantain ja lauantain oon erotiikkamessuilla, mutta se onkin huomattavasti mielekkäämpää. Ja vaihtelua taas.
Loppuviikosta tuli kennelliitoltakin postia. Nyt on sitten koiralla virallinen paperi, että ”kives vahingoittunut trauman seuraksena, eläinlääkäri todennut aiemmin kivekset normaaleiksi.” Käsittäisin, että sillä nyt sitten saa osallistua näyttelyihin, eikä yhdenkään tuomarin pitäisi nähdä painajaisia dobsun pallien koosta. Kohtahan se selviää taas.
Miehellä alkaa huomenaamulla työt, pitkästä aikaa. Kävi perjantaina lääkärissä, päättivät kokeilla kestääkö polvi, vai jatkuuko loma taas parin päivän kuluttua. Päästään tytön kanssa palaamaan normaaliin arkeen. En oo edes nähnyt lasta kunnolla hereillä reissun jälkeen!
Tulin äsken suihkusta, pitäisi kömpiä sänkyyn. Tiedän, etten saa kaikkia takkuja auki aamulla, mutten mitenkään jaksa odotaa kuivumistakaan. Laiska minä. Onneksi saan huomisen viettää kotona, joten tukka saa olla kampaamatta vaikka koko päivän.