Lämmintä ja mukavaa.

Aamulla herättiin taas liian aikaisin, neidin piti päästä potalle.. Mies tuli ennen yhdeksää kotiin, söi ja painui nukkumaan. Me tytön kanssa otettiin koira mukaan ja lähdettiin kävelylle, reilusti pari tuntia…

Aamulla herättiin taas liian aikaisin, neidin piti päästä potalle..

Mies tuli ennen yhdeksää kotiin, söi ja painui nukkumaan. Me tytön kanssa otettiin koira mukaan ja lähdettiin kävelylle, reilusti pari tuntia saatiin silläkin reissulla kulutettua. Ostin tytölle muutaman oman muovimukin, ei tarvitse antaa painavaa juomalasia pienen käteen.

Meillä on alkanut muodostua ihan selvä rutiini, ulkoilun jälkeen syötiin ja neiti meni päikkäreille. Itse kävin suihkussa ja touhuilin omiani. Ehdin myös torkahtaa hieman, onneksi.

Lapsi heräsi päiväuniltaankin kesken kaiken, vaippa oli kuiva ja pottaan tuli ISO pissa. Ei tietenkään enää nukahtanut uudestaan, mutta onneksi reilun kaks tuntia ehti kuitenkin nukkumaan ennen vessahätää.

Miehen sain revittyä sängystä vasta ennen neljää, pääsin laittamaan rauhassa ruoan uuniin. Riisipedillä haudutettuja broiskun fileitä, ei ollenkaan huono juttu.

Mulla teki ihan älyttömästi mieli leipoa. Ei niinkään sen vuoksi, että tahtoisin syödä leipomuksiani -pakkasessa on vaikka mitä- vaan siksi että leipominen vaan on NIIN mukavaa. Päädyin kuitenkin järkiratkaisuun ja tein leipää, sitä kun ei enää juurikaan ollut. Ja tuli vielä samalla uunin lämmöllä kuin kanatkin.

Ruoan jälkeen käytin koiran lenkillä, poika rauhoittui kerrankin jo puolessa matkassa. Osansa saattoivat tehdä sekä aamuinen kävely että lämmin ilma.

Tultiin kotiin sopivasti päästääksemme miehen päikkäreille. Tunnin verran nukkui, söi, ja lähti kahdeksan aikaan töihin. Eli ei tänäänkään nähty kuin hetki ruoka-aikaan. Noh, eipä tule myöskään tapeltua.

Tänään oli siis oikeastaan ihan mukava päivä, ihana ilma ja riittävästi ulkoilua. Askelmittarini onnistuin kyllä unohtamaan eteisen lipaston päälle, mutta normaalisti tuo aamulla heitetty lenkki on kerryttänyt n7000 askelta, ja illalla kävelty reilun 4000. Uskon siis tavoitteen täyttyneen, vaikkei todisteita olekaan.

Huomenna pakollinen käynti kaupungissa, hakemassa koiranruokaa. Mies alustavasti lupautui jäämään lapsenvahdiksi, ettei mun tartte tyttöä kuljettaa edestakaisin kuumassa autossa. Samalla reissulla voisin käydä vaikka siellä solariumissa, jos en salille asti ehdikään. Tai ehkä ennemminkin on jaksamisesta kiinni mun treenaukset.