Olenpas sitten taas vieteltävissä. Julkaisin myös tuon deittiprofiilin, pienin muutoksin. Suurimman pulman aiheutti kohta ”luonteenpiirteesi”. Kun ei tuohon ole yhtä autuaaksitekevää vastusta. Ja mitkä kaikki asiat lasketaan luonteenpiirteiksi?
Omasta mielestänihän mä tietysti olen huikean ihana. Itsepäinen toki, ja tiettyyn rajaan asti jopa itsetietoinen. Turhankin avoin ja rehellinen. Tilanteesta riippuen joko jatkuva selitys päällä, tai sitten -hyvin harvoin- osaan olla ihan hiljaakin. Luokkakaveriani lainaten: [I]”Onko sun pakko väittää joka asiaan vastaan?”[/I] Täräytän siis mielipiteeni melko suoraan, eivätkä kaikki siitä pidä.
Oon joskus päättänyt uusia ihmisiä tavatessani, että ”Nyt ainakin oon vaan kiltti ja kunnollinen ja hiljainen ja huomaamaton ja väritön ja hajuton ja mauton, ja pidän asiani omana tietonani ja mielipiteeni salassa ja mölyt mahassa…” Mutta kyllähän se tietää, hetken päästä oon taas suuna päänä joka asiasta ja koko ajan. Ja ehkä juuri siitä syystä kaikki aina muistavat mut, vaikkei oltaisi nähty kuin kerran. Eivätkä välttämättä vaan positiivisessa mielessä.
Kiltti mä olen, joskus liiankin. Välillä tosin osaan olla inhottavakin, kuten varmaan jokainen, mutta tahallista ilkeyttä pyrin välttämään. Myönnän kuitenkin, että ”niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.” Jos tulee jatkuvasti ämpärikaupalla paskaa niskaan, niin ei siinä kauaa jaksa hymyillä ja olla ystävällinen.
Sosiaalisuudestakin mua on joskus syytetty. Ja kyllä mä myönnän, että kaipaan jonkinlaista tapahtumaa ja ihmisiä ympärilleni. Baarihommat oli siinä mielessä mukavia, oli jengiä ja säpinää. Humalaisten ihmisten katseleminen viitenä iltana viikossa ei kuitenkaan pidemmän päälle maistu..
Lasten isä kuvaili eron jälkeen mun olevan vittuileva ja nalkuttava akka. No, ehkä se ei ollut koko totuus, mutta varmasti osittain pitää paikkansa sekin. Osaan olla varsin vittumainen, ja mikäli asiat ei mene niinkuin on sovittu tai niinkuin mä haluan, niin luultavasti myös nalkutan. (Sitä voiveistä EI laiteta jääkaappiin, ja maitotölkkien viikkaaminen kierrätystä varten on tarkkaa hommaa.)
Joskus olen kuullut olevani sisältä kaunis, mitä se sitten tarkoittaakaan. Ja kyllä, sisäinen kauneus on rumien keksintöä. Haluan kuitenkin luottaa siihen, etten ihan toivoton tapaus ole, vaan että mustakin löytyy myös niitä positiivisia puolia.
Hmm, ehkä tuo mun ilmoitukseen kirjoittamani ”luonteenpiirre” on siis suunnilleen oikea, vastaus riippuu siitä keltä menee kysymään. Tietysti, mikäli joku mut tunteva haluaa jotain tuohon listaan lisätä, niin siitä vaan. Voin sitten käyttää sitä todistajalausuntona treffiseuraa etsiessäni.