Myöhästynyttä häpeää ja taiteellista luovuutta.

Messukeskuksessa järjestetään viikonloppuna [URL=http://www.finnexpo.fi/Lapsi/]lapsi-messut,[/URL] joihin mä sain pari viikkoa sitten viisi lippua. Tarkoitus oli liikkua kokoonpanolla minä + mummo + lapset, mutta koska alle 4-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi, mummo joutui perumaan, enkä saa kavereille menemään kuin kaksi lippua, on mulla ylimääräisiä lippuja mikäli joku tarvitsee.

[I]Samalla lipulla Model Expo pienoismalli- ja harrastemessut ja la-su myös PetExpo-lemmikkitapahtuma.[/I]

Me ollaan menossa messuille sunnuntaina aamusta, voidaan tehdä treffit messukeskukseen tai sitten tavata huomenna jossain ja luovutan liput. Enkä tosiaankaan tarkoita, että meidän kanssa pitäisi messuilla olla, meillä on seuraa kyllä, mutta säälittää jos nuo jäävät käyttämättä kokonaan.

Sitten tärkeimpään, eli omaan napaan. Elämä nimittäin saattaa sittenkin voittaa. Olen tänään pystynyt jopa syömään jotain, kävin päivällä kävelemässä kylällä ja hoitamassa asioita, ja illalla autoiltiin koko revohka ruokakauppaan.

Aamulla uhosin kovasti, että aion bongata itseni tänään Sellosta, mutta sainkin jonkun epämääräisen hepulin joka muutti suunnitelmia. Oon jo pidemmän aikaa kironnut, kuinka vaatehuone on ihan turvoksissa kaikkea tavaraa. Lasten vaatteita (sekä sellaisia, jotka ovat vielä isoja, että sellaisia jotka haluaisivat päästä uuteen kotiin) on ehkä kymmenkunta banaanilaatikollista, leluja kolme laatikollista, ja [I]mun omia pieniä vaatteita[/I] neljä laatikollista. Päätin käydä omat vaatteeni läpi, ja karsia niitä kovalla kädellä.

Lopputuloksena on se, että neljä laatikollista muuttui yhdeksi laatikolliseksi. Laitoin tylysti pois kaikki yhtään kulahtaneet sekä sellaiset ylipaljastavat teinibilevaatteet, joita en enää päälleni laittaisi vaikka mahtuisinkin. Lisäksi heitin pois ison kasan alusvaatteita joissa kuminauhat ovat menneet jo huonoiksi. Tunsin suunnatonta myöhäishäpeää katsellessani vaatteita, joita olen joskus käyttänyt ja kuvitellut näyttäväni niissä hyvältä…

Säästin ainoastaan muutamat huippuhyvät housut, jotka ostin just ennen Ekaa tai sitten Ekan ja Tokan välissä, sekä jonkun ajattoman kauluspaidan. Nyt ei tarvitse enää laihtua kuin 30kg, niin voisi taas haaveilla mahtuvansa isoimpiin noista.

Helvetti, jos mä oikeasti laihdun joskus lähes 40kg ja olen taas saman kokoinen kuin ennen lapsia, niin ostan vaikka luottokortilla sitten uusia vaatteita, ei mun tartte säilyttää vuosikausia mitään vanhoja rytkyjä!

Ostin kylältä akryylimaaleja, ja taiteilin lastenhuoneen ikkunaan pääsiäismaalauksen. Tuuletusikkunaan muutama ruskea viiva ja valkoisia täpliä esittämään pajunkissoja, isompaan ikkunaan vähän vihreää nurmikoksi ja kolme keltaista tipua sinne tallustelemaan. Eka tosin ihmetteli, miksen mä maalannut munia, mutta selitin, että nyt on vasta ruohoa ja tipuja, eivätkä ne ole vielä ehtineen munimaan.. Varmaan alkuviikosta täytyy sitten jokunen muna kehitttää. Ja siihenpä mun taiteellinen luovuuteni sitten päättyykin.

Huomenna yrityksenä päästä sinne Selloon asti. Ipanoilla on kampaaja yhdeltätoista, ja sitten voisi jo lähteäkin. Nukkukoot päikkärinsä autossa.