Onpa krapulainen olo…

…vaikka tippaakaan viinaa en ole (tietääkseni) juonut koko viikonlopun aikana. Perjantaina oltiin vaan himassa, käytiin ainoastaan koiran kanssa lenkillä. Tyttö puol kasilta sänkyyn, ja sitten töihin. Onnneksi oon tottunut katselemaan…

…vaikka tippaakaan viinaa en ole (tietääkseni) juonut koko viikonlopun aikana.

Perjantaina oltiin vaan himassa, käytiin ainoastaan koiran kanssa lenkillä. Tyttö puol kasilta sänkyyn, ja sitten töihin. Onnneksi oon tottunut katselemaan päihtyneitä ihmisiä ollen itse selvänä.

Unet meinasi jäädä hieman vähille, pari tuntia sain nukuttua ennenkuin tyttö heräs seitsemältä. Tai sopimuksen mukaanhan tuo mies nousi vauvan kanssa, mutta en mä saanut enää unta. Vauvauintiin ja kaupan kautta kotiin leipomaan Artsin synttäritarjottavia.

Kaveri kävi syömässä, mulla ei mikään tuntunut pysyvän käsissä. Vietiin herkut sankarille, kotiin iltapuurottelemaan neiti, sanat iltarutiinit kuin kaikkina muinakin päivinä, mutta hieman aikaistettuna. Ja taas kasiksi töihin.

Pääsin nukkumaan aamuyöllä ehkä neljän aikaan, tyttö pystyyn hieman jälkeen puol seitsemän. Tällä kertaa sain onneksi nukahdettua uudelleen, ja nousin vasta kahdeksalta.

Tänään pitäisi lähteä koiran kanssa treeneihin, ja varata jo vihdoinkin se hotellihuone näyttelyviikonloppua varten.

Jospa sitä kohta heräisi.