Ruusuja salaiselta ihailijalta.

Peräkärryn kanssa pyöräily käy ihan kuntoilusta. Tänään lähdettiin käymään lenkillä, 15km on jo takana ja viisi vielä edessä. Sitten ruoan jälkeen. Jotain hyötyä lähellä asuvista sukulaisistakin, päästään taas kohta valmiiseen ruokapöytään.

Naapurustokin on rauhoittunut, kyseenalaisesti julkisuudessa ollutta isäntää ei ole viikonlopun jälkeen näkynyt -onneksi.

Tapetitkin sain maanantaina seinälle, mutta haluamani kirjahylly ei tulekaan alkuperäisen suunnitelman mukaan tällä viikolla, vaan sitä täytyy odotella vielä. Harmi sinänsä, kun sunnuntaina jo pidetään tuparit ja olisi mukavaa mikäli kämppä olisi silloin jonkinlaisessa kuosissa.

Huomenna ajattelin suunnata Stadiin. Jussille jo eilen soittelin ja varmistin että on maisemissa ja tilatut korut saapuneet. Mikäli en siis jänistä viime hetkellä, olen vuorokauden kuluttua (ainakin) yhden uuden lävistyksen ylpeä omistaja.

Niin, ja ne kukat. Ne ovat vaaleanpunaisia, reilunkaupan Pirkka-ruusuja, jotka löysin Citymarketista. Päätin eilen palkita itseni kuukauden sinkkuilusta todettuani että olen selvinnyt ihan kohtalaisesti. Pinna on tosin palanut muutaman kerran, mutta sitä se teki jo pohjoisessa asuessamme. Alan luottaa siihen, että saatan sittenkin selvitä hengissä sinkkuäitinäkin -ikävästä huolimatta.