…kaikki hyvä ja epäterveellinen himottaa, jatkuvasti pitäisi olla mutustamassa jotain. Eikä mulla onnistu näköjään se, että söisin fiksusti. Itsekurin puutteessa lipsun jatkuvasti.
Noh, nyt loppuu syömiset. Ostin tänään ateriakorvikkeita, meinaan vähintään viikon vetää pelkästään niillä, että pääsen taas alkuun. Porkkanaa ja muuta terveellistä sallin kyllä itselleni, mutta en oikeaa ruokaa tai mitään ylimääräistä. Kotona kun tuo jääkaappi on turhan lähellä..
Käytiin tytön kanssa terveyskeskuksessa. Huomasin hällä eilen punottavan kohdan kämmenessä, ilmeisesti saanut kontatessaan siihen tikun. Aamulla näytti entistä ärtyneemmältä, hieman tulehtuneelta ja märkäiseltä, joten soitin ajanvaraukseen, että mitä tehdään. Kun enhän mä yksin tietenkään pysty pitämään lasta niin hyvin paikoillaan, että saisin kaivettua neulalla kämmentä. Saatiin lääkärille aika 10.15, mutta sovittiin että tullaan jo 9.30 sairaanhoitajalle. Jos hoitaja saa tikun pois, niin voidaan sitten perua lääkäriaika.
Puol kymmeneltä oltiin paikalla, saatin odottaa vartti hoitsulle pääsyä. Vilkaisi tytön kättä ja totesi, että turha käynti, hän ei voi asialle mitään tehdä, pitää käydä lääkärillä. Joten taas odoteltiin, tällä kertaa vielä hieman pidempään, parikymmentä minuuttia oli lekuri aikataulusta myöhässä.
Lääkäri sitten katsoi, ja sanoi vaan, että kyllä luonto hoitaa… Märkiminenkin on kuulema pelkästään hyvä juttu, luonnon tapa saada tikku pois nahan alta. Jos koko kämmen on tulehtunut ja turvoksissa, niin sitten vasta tehdään asialle jotain.
Mikäpä siinä, käveltiin kaupan kautta kotiin. Taisteltiin tiemme aurausmuhkuroiden läpi ja liukasteltiin mäissä. Ällöttävä räntäsade, kohta pitäisi muka olla jo kevät! Jääpuikot tosin tiputtaa vettä, ja lämpömittari näyttää nollaa, mutta silti! Neiti jäi vielä pihalle jatkamaan päiväuniaan, pitäisi varmaan kohta hakea sisälle syömään..