Niinhän tuo pyöräily taas jäi. Paitsi jos en innostu lähtemään lenkille sen jälkeen, kun olen lapset hakenut hoidosta. Melko epätodennäköistä.
Äsken käväisin ruokaostoksilla, pakollinen satsi maitoa, leipää ja MANSIKOITA. Ihan kuin kesällä! Lomatunnelmaa lisäsi vielä kauppakeskuksen työmaalla ilman paitaa pullistelleet duunarit, sekä -valitettavasti- myös noin 150kiloinen emäntä, joka oli lähtenyt alennusmyyntishoppailemaan vaatetuksenaan epämääräinen kietaisuhame -joka ei peittänyt ihan niin paljon kuin olisi suonut sen peittävän- sekä bikinien yläosa.. Tursuavat kainalomakkarat(kaan) eivät ole kovin kaunista katseltavaa. No, vahvistipa jälleen päätöstäni pudottaa painoa vauvan synnyttyä vähintään se 30kg, mielellään enemmänkin, en välttämättä halua näyttää tuollaiselta kymmenen vuoden kuluttua.
Tajusin tuossa, että äidin pikku esikoinen ei enää olekaan niin pieni. Tai noh, onhan se kolmivuotias vielä pieni, mutta kuitenkin. Siirtyi maanantaina ”isojen ryhmään”, siis 3-5vuotiaisiin, pikkuveljen jäädessä edelleen ”vauvoihin”. Ollaan kyllä sovittu, että veljeä voi käydä katsomassa aina jos tulee ikävä, mutta ainakaan toistaiseksi sille ei ole ollut tarvetta. Tänään isot sitten lähtivät retkelle torille, mukaan piti varata 1€ jätskirahaa. Neiti selitti polleana, että [I]”Me mennään päiväkodin kanssa ihan sinne samalle torille, missä mä oon käynyt äidin ja Enskan kanssa. Sinne ei voi lähteä vauvat kun ne ei jaksa kävellä, mutta isot voi mennä kun ne on reippaita. Mä oon jo niin iso! Enska on vasta pikkuisen iso.”[/I]
Perjantaina saan ensimmäisen erän [I]huikeaa[/I] äitiyspäivärahaa. Kelalta tulee just sopivasti sen verran, etten ole oikeutettu asumistukeen ja joudun (ainakin taulukon mukaan) maksamaan lapsista hoitomaksua, joten käteen jäävä osuus on suunnilleen sama kuin toimeentulotuen perusosa, kun puolet menee jo vuokraan. Tosi hienoa. Kaikesta huolimatta ajattelin asiaa juhlistaa, ja lähteä viettämään perjantaipäivää Stadiin. Olisi melkeinpä viimeiset hetket tehdä loput vauvanvaatehankinnat ennen synnyttämistä. Mutta koska luultavasti tuo suunnitelma kohtaa vastustusta lähipiirissä (en kyllä tajua miksi, synnytyssairaalakin olisi keskustassa lähempänä!) niin ainakin illalla voisi käydä porukalla syömässä jossain muualla kuin Hesessä. Intialainen ruoka kuulostaisi hyvältä!
Hitto, mansikat loppui. Olisi ilmeisesti pitänyt ostaa niitä enemmän kuin kaksi litraa!