Viikonloppu oli rauhallinen, taas. Viimeyön kylläkin vietin vähemmän rauhallisesti töissä, mutta kuitenkin.
Perjantaina miehellä oli vapaapäivä, lojuttiin vaan koko päivä, syötiin hyvin ja katsottiin joku leffa, jonka nimeä en edes muista. Mutta kait se oli hyvä.
Lauantai taisi kulua suunnilleen samoilla linjoilla, suunnittelin koko päivän kirjoittavani tänne illalla, mutta jumituin katsomaan Neloselta Dinan. Ei valitettavasti ollut leffana läheskään yhtä hyvä kuin useampaan kertaan lukemanani kirjana. Kerrankin menin viikonloppuna myöhemmin nukkumaan kuin mies!
Sunnuntaiaamuna oli miehen vuoro herätä tytön kanssa, koska mulla oli yövuoro tiedossa. Kun raahauduin vihdoin sängystä ylös, lähdettiin koko perhe käymään puistossa. Ensimmäistä kertaa pääsi tyttökin isin kanssa keinumaan ja leikkimään hiekkalaatikolle!
Makasin päivälläkin pitkän aikaa sängyllä, en olisi millään malttanut nousta kun masuvaavi potkutteli ensimmäistä kertaa ihan selkeästi! Piti kunnon jumppatuokion ja mieskin innostui silittelemään mahaa ja tunnustelemaan liikkeitä..
Yöksi sitten lähdin töihin, oli kamala ilta. Päivävuorolainen selitti, kuinka koko päivänä on käynyt enintään 50 asiakasta, mutta mulla kävi saman verran jo kahden ensimmäisen tunnin aikana. Ja tahti vaan kiihtyi iltaa kohden.
Pääsin yhden jälkeen kotiin, ja ennen kahta rojahdin sänkyyn. Kesti hetken ennen kuin nukahdin, ja viideltä neiti keksi olevansa AIVAN pirteä! Mun rakas lapseni, joka on jo vuoden nukkunut öisin, päätti ettei enää malta maata sängyssä.
Kuuteen asti taistelin, kunnes pelkäsin pian väsymykseltäni pieksäväni lapsen tajuttomaksi. Joten valitsin pienemmän pahan, puin tytölle haalarin yövaipan päälle ja heitin kuistille vaunuihin. Vartin verran jodlaili kunnes luovutti, ja lopulta herättiin puoli yhdeksän jälkeen.
Aamupalan jälkeen tarkistin aikataulut, ja lähdettiin yhdentoista bussilla kaupunkiin, vauvajumppaan, pitkästä aikaa! Oli harvinaisen mukavaa tehdä jotain piiiitkän tauon jälkeen, vaikka huomenna saattaakin olla hieman hankalaa nousta sängystä..
Tultiin miehen kyydillä kotiin, neiti nukahti autoon. Ajettiin pihalle varjoon, jätettiin ikkunat auki ja itkuhälytin päälle. Ja mentiin itsekin tunniksi nukkumaan. Koska kumpikaan ei jaksanut lähteä kauppaan, ja rahatkin on loppu, leivoin itse leipää että saatiin jotain syötävää. Lisäksi tyhjennettiin jääkaappi lähes kaiksesta syötäväksi kelpaavasta.
Pyykkikone on taas käynnissä, mutta en jaksanut lämmittää vettä tiskatakseni. Luotan siihen, etteivät astiat karkaa koneesta yön aikana. Huomenna voisi käydä kunnon kävelylenkin, ei pitäisi olla koirallakaan liian kuuma.