Kamalin yö töissä ehkä ikinä.
Menin puoleenyöhön, kaikki paikat oli totaalisen sekaisin, keittiöstä oli kaikki loppu salaatista lähtien eikä pariloita ollut kukaan putsannut varmaan koko päivänä. Pääsin siis heti täyttämään laatikostoja ja siivoamaan, paitsi että kiirettä piti senverran etten saanut kuin välttämättömän tehtyä. Edellisellä vuorolla näytti olevan aikaa puhua puhelimessakin, muttei tehdä töitä!
Yleensä yössä on pari rauhallisempaa hetkeä, jolloin aina joku vuorollaan pystyy irtautumaan pienelle tauolla. Viime yönä ei ollut. Juostiin kuin hullut ympäri firmaa koko ajan, kannettii sammuneita pihalle ja yritettiin palvella niitä jotka vielä pysyivät pystyssä.
Jonoa kun kuitenkin oli, niin eräskin asiakas jo soitti paikan ENTISELLE omistajalle ja valitti kun joutui odotamaan. Ihankuin se hälle kuuluisi mitenkään. Noh, tää asiakas ensin riehui vuoroaan odottaessaan, ja sitten kun sai tilauksensa, niin heitti kaikki lattialle ja lähti kotiin. Kun häntä ei palveltu riittävän nopeasti.
Olin harvinaisen vittumaisella tuulella, osin valittavien asiakkaiden ja kiireen vuoksi, osin siksi etten ehtinyt illalla nukkumana kuin tunnin. Palkkapäivät pitäisi kieltää! Kaikille kun oli tullut kuun vaihteessa rahaa, ja olivat NIIN rikkaita.. Ainakin puolenkymmentä kertaa tapasin ihmisen, joka ostaa koko paikan seuraavana päivänä ja antaa ensimmäiseksi mulle potkut. Siitä vaan.
Vittumaisuudestani huolimatta -tai ehkä juuri siksi- sain ehkä parhaat tipit ikinä tuossa paikassa, enkä varmasti laittanut niitä yhteiseen kippoon vaan omaan taskuuni. Mähän en enää päivävuorolaisten pelihetkiä rahoita.
Yleensä päästään suunnilleen varttia vaille viisi aloittamaan siivous, nyt viimeiset asiakkaat saivat ruokansa vasta lähempänä puolta kuutta. Eli vasta seitsemältä päästiin lähtemään kotiin. Tehtiin uus ennätys! Joskus vuoro on venynyt lähemmäs puoli seitsemää, mutta kukaan ei ole saanut NOIN paljon aikaa kulumaan! Eikä edes lusmuiltu.
Siivotessa meidän kuopus, keväällä kirjoittanut tyttö, kysyi multa että ajattelenko yleensä kaksimielisesti. Myönsin tekeväni niin joskus, mutta en nyt kuitenkaan ala kikattamaan jos joku sanoo ”muna”. Tahtoi kuitenkin tietää, että jos puhutaan esimerkiksi ”Jeesuksen toisesta tulemisesta”, niin tuleeko mulla siitä joku outo mielleyhtymä. Pakko oli tuottaa hälle pettymys, en ole ikinä osannut sitä asiaa niin ajatella. Paitsi ehkä tästä lähtien.
Menipä taas valitukseksi.
Mies ja tyttö olivat jo heränneet kun pääsin kotiin, tein aamupuuron ja painuin sitten sänkyyn, joskus kahdeksalta. Ehdin melkein kolme tuntia nukkua, ylellisyyttä!
Päivällä lähdettiin uittamaan koira, otettiin peitto mukaan ja neidille aurinkorasvaa. Paikalla oli kuitenkin toinenkin koira, joten piti koko ajan hieman vahtia mitä tapahtuu. Lisäksi tuuli ikävästi, joten ei oltu rannalla edes tuntia.
Tultiin Valtsun kautta kotiin, annoin tytölle välipalaa ja pistin pihalle nukkumaan. Miehelle menin vahingossa möläyttämään, että taidan huilia hetken kun supistaa, niin heti oli passittamassa mua sairaslomalle. En kuulema saisi enää tehdä töitä ollenkaan! Paitsi kotona tietysti, niitähän ei lasketa koska täytyyhän huollon pelata. Lupasin ottaa asian puheeksi seuraavassa neuvolassa, reilun kolmen viikon päästä.
Syötiin ja maattiin sohvalla koko perhe. Artsi tuli käymään iltapullalla, sain hyvän syyn syödä itsekin. Nyt onneksi jo laitoin loput pakkaseen. Tulee kuulema mielellään prinsessan synttäribileisiin ens lauantaina, joten ihan hyvä porukka alkaa olla kasassa.
Äsken käytiin saunassa, mies lähti just paikalliseen. Eipä ole siellä käynytkään ainakaan vuoteen, joten menköön mun puolesta. Mun pitäisi laittaa pyykit kuivumaan ja odottaa vielä tiskikoneen pysähtymistä, sitten pääsen nukkumaan. Huomenna taas yöksi töihin, en onneksi voi tehdä kuin yhteentoista kun mies lähtee kahdeksitoista töihin.