Ah, just kun sitä entiset mustelmat parani tuosta kyynärvarresta, niin eiköpä sitten eilen saatu uusia aikaan. Ja vielä vähän mehevämpiä. Aiemmat kun oli ihan vaan tyynyjen pitämisestä aiheutuvia. Eli kun toinen potkii tyynyihin niin ne remmien reunat sitten paino nätit mustelmat. Tällä kertaa nää on sit enemmänkin itse aiheutettuja. Eli taisteluparin iskuista ja potkuista tyynyihin ei tullu mitään suurempia jälkiä, mutta sitten kun sitä pääs itse potkimaan ja harjottelemaan kyynärpää-iskuja niin johan on nätin sinertävät kyynärvarret. Tosin, kun kyynärpäässä just tuossa ”terävimmässä” kohdassa on mustelma, niin voinee todeta, että ne iskut on ainakin onnistuneita. Kun just sillä kohdallahan sitä pitäs osua ja saada aikaan tuhoa. Tosin sen toisen nenään, ei siihen omaan kyynärpäähän…
Ja sen lisäks että on käsivarret mustelmilla niin sitä on myös noi sääret. Ei onneks kovin pahasti.. pientä sinermää ja vähä kipua. Mutta pääspä harjottelemaan kierrepotkuja kunnolla 🙂 Vaikkakin tää on niiin alottelijan räpellystä vielä. Tuskin tästä kovin kummoseksi muutuukaan, mutta voipahan sanoa tehneensä jotain 🙂
Ja parasta kaikessa… kun tuolla ei hirveesti harrasteta perus nyrkkien heiluttelua, niin pitkät kynnet ei haittaa 🙂 Eli mun kaaso-kynnet on turvassa ainakin vielä 🙂 Vasta häiden jälkeen pitää leikata lyhkäseks kun alkaa sit noi tavan reenit ja nyrkit taas viuhuu…