Jep. Vuokrasoppari on tehty ja se on nyt sitten varmaa. Ens viikolla pitäs raahata äässini ja tavarani (joita ei hirveästi ole koska puolet on vielä Ranskassa) Tampereelle. Mitähän täskin taas tulee. Ensinnäkin mun pitää kulkea kaikki työmatkat busseilla. En tunne Tamperetta YHTÄÄN joten olen ihan varma että päädyn vielä ties minne. Tämä ei sinänsä ole vielä ongelma, vaan lähinnä se, että busseja ei lähde asuntoni läheltä eivätkä ne mene työpaikkani lähelle. Eli kuuden aamuvuoroon saan nousta viimestään neljältä, kävellä puolitoistakilsaa bussille, istua siinä yli puoli tuntia, ja kävellä taasen melkein pari kilsaa työpaikalle. Ja mitä todennäköisimmin ohjelmaan kuuluu myös totaalinen eksyminen ja haahuilu, puhumattakaan törkeästä töistä myöhästymisestä. Tsihii.
Miks mä oon tällänen? Saan päähäni jonkun ihan älyttömän ajatuksen ja sitten en saa mielenrauhaa ennenkuin se on toteutettu. Esim tässä tapauksessa se eräänä aamuyönä ilmaantunut ajatus siis oli ”haenpas Treeltä töitä” ja jätän kaikki kaverini ja muun ”sosiaalisen verkostoni” Pohjanmaalle.
Tässä voi käydä samoin kun siinä kun joskus aikoinaan päätin että värjäänpäs vaaleat pitkät hiukseni pikimustiksi ja leikkaan ne lyhyiksi. Tai lähdenpäs Ranskaan asumaan perheeseen josta en tiedä juuri mitään. Tai ostanpas auton sillä perusteella että se on nätti. Eli ei siis kauhean hyvin 😀