Talo on tyhjä. Muusikot ovat muualla hörhöilemässä. Kukaan ei häiritse karatekuningatarta. Hölkkään käytävää päästä päähän, keskityn. Valppautta ja voimaa, tahtoa ja tarkkuutta! Vastustaja on voimakas ja viekas, mutta potkuni ovat parantuneet koko ajan, lyönti on saatava viuhahtamaan terävämmin. Ja huutaakiin saa, kovempaa!
Asenne auttaa, ylpeä hymy karehtii kasvoillani. Teen liikkeitä hidastettuna, kohta palaan työn ääreen, värien valtiattareksi.
Olen vahva, olen hauras, olen tyyni ja täysi.
Teen sinusta kauniin ja kukkean, teen rujon ja räävittömän. Sinä heliset, huumaat. Riisun, kysyn, olen aivan hiljaa. Punaiseni ovat yöstä kotoisin, näethän, niin joki heijasti, lyhty hehkui. Neonpunaa, huulien luumupunaa, aamun sumua. Paletilleni on tullut sinisiäkin. Iiristen ja ja lasimaalausten vuoksi, sinä väität.
