Monta tuntia aurinkoon. Tai siihen että pimeä vaihtuu hämäräksi.
En taida ehtiä työhuoneelle tänään muiden töiden ja tekemisten vuoksi. Katson eilistä kuvaa maalauksesta, hitto kun tietäisin millaiseksi sininen pastaväri on kuivuessa muuttunut! Keltainen pursotusrihmasto näyttää toimivan. Sekoitin värin kapeakärkisessä hiusväripullossa: paljon valkoista, keltaista vähemmän. Erityisen ihastuttava oivallus oli myös taittaa ceruleum-sinistä lämpimällä valkoisella.
Vaaleassa maailmassa on paljon tutkimista. Valkoinen muuttaa värin lämpötilaa ja olemusta joskus yllättävällä tavalla. Puhumattakaan värillisten harmaiden mahdottomasta määrästä.
Keväällä residenssissä voinkin taas katsoa tauluja heti herättyäni. Luultavimmin ikkunasta näkyy aamuisin luminen maisema. Kenties sitten teen sarjan valkoisia maalauksia, joskus päiväunet ovat näyttäneet sellaisia.
