Jaan sänkyni kissani kanssa. Yleensä yhteiselomme sujuu hyvin, kissa esimerkiksi kuorsaa vähemmän kuin keskivertomies. Nyt kuitenkin olen muutamana yönä saanut aamuyöllä tehokkaan herätyksen. Liekö syynä aavistus kevään tulosta, vaikka luulinkin kohdunpoiston poistavan kissaltani myös kalenterintajun. Kissojen motiiveita on vaikea ymmärtää.
Joka tapauksessa kissani on päättänyt saada minut hereille. Kun se ei päälläni tassuttelemalla tai pikapyrähdyksillä ole onnistunut riittävästi, kissa on ottanut rajummat aseet käyttöön. Se seisoo yöpöydälläni ja kiipeää kynsillään auttaen tapettia pitkin seinäpeilin tasolle. Sitten se työntää päänsä peilin ja seinän väliin. Tuohon kolinaan herään aina. Ja vaikka pyhä päätökseni olisi teeskennellä nukkuvaa, en siihen pysty, koska pelkään peilin pian putoavan ja toimivan giljotiinina kissalleni. Tosin kaikkein pimeimpinä hetkinä toivon niin käyvän.
Yö yön jälkeen kissa siis saa vahvistusta temppujensa toimivuudelle minun herättämisessäni. Kun kutsun sitä pois yöpöydältä, se tottelee heti, mutta pökkää vielä kaupanpäälle lampunvarjostimeni kumoon. Sitten se asettuu tyytyväisenä kainalooni, kääntää vatsansa esiin ja odottaa rapsutusta. Jos tätä vielä kauan jatkuu, saatan kallistua keskivoimakkaan kuorsauksen kannalle.