Kiusaamisesta puhutaan nykyään paljon. Koulukiusaamisen vastustamiseen on kehitetty erilaisia hankkeita ja toimintatapoja. Suomalaisilla työpaikoilla on väitetty esiintyvän kiusaamista enemmän kuin muissa vastaavissa länsimaissa.
Onko toisen kiusaaminen maan tapa? Parisuhteessakin kiusataan.
Työyhteisökouluttaja ja eronneita sparraava Riitta Mykkänen-Hänninen määrittelee kiusaamisen toistuvaksi, tietoiseksi ja aktiiviseksi kielteiseksi käytökseksi toista kohtaan.
Pohjoismaisissa tutkimuksissa kiusaamisen uhreiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat kokeneet tulleensa kiusatuiksi vähintään puolen vuoden ajan, ja kun kiusaaminen on ollut jatkuvaa ja vähintään kerran viikossa toistuvaa.
Myös kertaluonteinen vakava tapahtuma voi olla kiusaamista.
Ja joskus voi myös kiusata tietämättään.
Kiusaaminen on aina subjektiivinen kokemus. Joskus ulkopuolinen hahmottaa sen selvästi, toisinaan ulkopuoliset eivät sitä huomaa, ja ajattelevat kiusatun olevan yliherkkä.
Kiusaaminen voi olla vain huonoa käytöstä tai pahimmillaan törkeää henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa.
Tahdittomuus, epäasiallinen käytös, häirintä, huumori, kiusoittelu, erimielisyys, riitely, juoruilu, mustamaalaus, savustus, boikotointi, eristäminen…kiusanteon muodot vaihtelevat. Kovanahkainen onnellinen ihminen ei vähästä hätkähdä. Kenet tahansa saadaan murtumaan, jos kiusanteko jatkuu, eikä tilanteesta pääse pois.
Lapsuudenperheen kulttuuri ja muut kokemukset vaikuttavat siihen, miten kiusaamisen kokee ja miten sitä vastaan osaa puolustautua.
Onko ollut avoin, erimielisyyksiä hyväksyvä ilmapiiri, vai onko vaiettu? Onko ollut väkivaltaa? Saiko omia rajoja puolustaa?
Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Kohdetta voidaan satuttaa vahingoittamalla hänen vuorovaikutussuhteitaan tai sulkemalla hänet pois joukosta. Tervehtimättä ja vastaamatta jättäminen ja toistuva vuorovaikutusnormien hienovarainen rikkominen syö pikku hiljaa toisen itseluottamusta.
Mykkänen-Hännisen mukaan kiusaamisessa on kyse valtasuhteista ja rajoista sekä vallan epätasapainosta. Halutaan määritellä toinen jollakin tavalla.
Parisuhteessa kiusaaja keskittyy usein vähättelyyn, alistamiseen, mitätöintiin, painostukseen, kontrolliin, epäilyyn ja mustasukkaisuuteen.
Myös määräily, rajoittaminen, syyllistäminen ja pakottaminen voivat kuulua repertuaariin. Jotkut kiusaavat itkemällä, heittäytymällä marttyyriksi tai uhkaamalla itsetuhoisuudella. Lasten kautta kumppanin kiusaaminen on myös yllättävän yleistä.
Kulttuurissamme vapaaehtoisesti valittu suhde sisältää ajatuksen lämmöstä, välittämisestä ja toisesta huolehtimisesta. Kiusaamisessa mikään näistä ei toteudu.
Kiusaaminen parisuhteessa onkin erityisen loukkaavaa. Jokainen haluaa tulla rakastetuksi. On vaikeaa tunnustaa, että ei saa rakkautta siltä henkilöltä, jolta sitä eniten odottaa.
Kiusaaminen aikuisten kesken, luento 16.3.2013: Riitta Mykkänen-Hänninen (työyhteisökouluttaja, työnohjaaja, eroauttaja)