• Mirja Wuokko

Kiusaaja parisuhteessa

Kiusaamisesta puhutaan nykyään paljon. Koulukiusaamisen vastustamiseen on kehitetty erilaisia hankkeita ja toimintatapoja. Suomalaisilla työpaikoilla on väitetty esiintyvän kiusaamista enemmän kuin muissa vastaavissa länsimaissa.

Onko toisen kiusaaminen maan tapa? Parisuhteessakin kiusataan.

Työyhteisökouluttaja ja eronneita sparraava Riitta Mykkänen-Hänninen määrittelee kiusaamisen toistuvaksi, tietoiseksi ja aktiiviseksi kielteiseksi käytökseksi toista kohtaan.

Pohjoismaisissa tutkimuksissa kiusaamisen uhreiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat kokeneet tulleensa kiusatuiksi vähintään puolen vuoden ajan, ja kun kiusaaminen on ollut jatkuvaa ja vähintään kerran viikossa toistuvaa.

Myös kertaluonteinen vakava tapahtuma voi olla kiusaamista.

Ja joskus voi myös kiusata tietämättään.

Kiusaaminen on aina subjektiivinen kokemus. Joskus ulkopuolinen hahmottaa sen selvästi, toisinaan ulkopuoliset eivät sitä huomaa, ja ajattelevat kiusatun olevan yliherkkä.

Kiusaaminen voi olla vain huonoa käytöstä tai pahimmillaan törkeää henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa.

Tahdittomuus, epäasiallinen käytös, häirintä, huumori, kiusoittelu, erimielisyys, riitely, juoruilu, mustamaalaus, savustus, boikotointi, eristäminen...kiusanteon muodot vaihtelevat. Kovanahkainen onnellinen ihminen ei vähästä hätkähdä. Kenet tahansa saadaan murtumaan, jos kiusanteko jatkuu, eikä tilanteesta pääse pois.

Lapsuudenperheen kulttuuri ja muut kokemukset vaikuttavat siihen, miten kiusaamisen kokee ja miten sitä vastaan osaa puolustautua.

Onko ollut avoin, erimielisyyksiä hyväksyvä ilmapiiri, vai onko vaiettu? Onko ollut väkivaltaa? Saiko omia rajoja puolustaa?

Kiusaaminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Kohdetta voidaan satuttaa vahingoittamalla hänen vuorovaikutussuhteitaan tai sulkemalla hänet pois joukosta. Tervehtimättä ja vastaamatta jättäminen ja toistuva vuorovaikutusnormien hienovarainen rikkominen syö pikku hiljaa toisen itseluottamusta.

Mykkänen-Hännisen mukaan kiusaamisessa on kyse valtasuhteista ja rajoista sekä vallan epätasapainosta. Halutaan määritellä toinen jollakin tavalla.

Parisuhteessa kiusaaja keskittyy usein vähättelyyn, alistamiseen, mitätöintiin, painostukseen, kontrolliin, epäilyyn ja mustasukkaisuuteen.

Myös määräily, rajoittaminen, syyllistäminen ja pakottaminen voivat kuulua repertuaariin. Jotkut kiusaavat itkemällä, heittäytymällä marttyyriksi tai uhkaamalla itsetuhoisuudella. Lasten kautta kumppanin kiusaaminen on myös yllättävän yleistä.

Kulttuurissamme vapaaehtoisesti valittu suhde sisältää ajatuksen lämmöstä, välittämisestä ja toisesta huolehtimisesta. Kiusaamisessa mikään näistä ei toteudu.

Kiusaaminen parisuhteessa onkin erityisen loukkaavaa. Jokainen haluaa tulla rakastetuksi. On vaikeaa tunnustaa, että ei saa rakkautta siltä henkilöltä, jolta sitä eniten odottaa.

Kiusaaminen aikuisten kesken, luento 16.3.2013: Riitta Mykkänen-Hänninen (työyhteisökouluttaja, työnohjaaja, eroauttaja)

23 kommenttia

shiwan8

1.12.2013 16:36

Sitten odotetaan sitä naisasiatahojen tutkimusta asiasta jonka tulos on lievästi sanottuna järjestetty.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

TsotTsot

2.12.2013 15:23

Trolololooloo.

a55a2

2.12.2013 07:31

Kiusaaminen on määritelty nyt niin laajasti, että ei enää uskalla suutaan avata ilman, että joku voi loukkaantua.

Mielestäni voitaisiin useammin tuoda esille sitä näkökulmaa, että kaikkea ei tarvitse jäädä aina märehtimään ja vellomaan pahaan oloon. Nykyään kuitenkin mielummin kannustetaan miettimään omia ongelmiaan, pahaa oloa ja määritellään joukko diagnooseja.

Ei kun pilleri naamaan ja terapeutille, niin kaikki on taas kunnossa!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shiwan8

2.12.2013 16:10

Asiallisen ulosannin hienous on se, ettei se voi koskaan olla kiusaamista. Sen ja asiattomuuden ero on kaiken lisäksi häilyvimmilläänkin naurettavan selkeä ja jos epäilyttää kummasta on kyse niin tarkentavat kysymykset paljastavat sen aina. Jos loukkaantuu asiallisesta palautteesta niin vika on vastaanottajassa, ei palautteessa tai sen antajassa.

Mirja Wuokko

2.12.2013 17:27

Niinkö? Jos mietit siitä näkökulmasta, että jotakuta kiusataan toistuvasti ja jatkuvasti ja käytös on todella negatiivista? Aika harva kiusaantuu mitenkään traumaan asti satunnaisesta huumorista.

Shiwan on tuossa aika hyvin kirjoittanut asiallisesta käytöksestä. Jos kunnioittaa muita ja tietoisesti karsii kiusaamisaikeet käytöksestään, ei ongelmia pitäisi laajassa mitassa tulla.

Usein "vahingossa" kiusaavat ovat törkeitä valehtelijoita ja tietävät itse aivan hyvin, ettei oma käytös ole ollut asiallista.

Pahaa kiusaamista esiintyy aika paljon. Suomessa on vankkaa tutkimusnäyttöä koulukiusaamisen vakavista seurauksista. Sekä kiusaajat että kiusatut kärsivät erilaisista seuraamuksista. Paha kiusaaminen voi jättää elinikäiset vammat. Vähättely pahentaa kiusatun asemaa. Kiusaaminen johtaa joka vuosi Suomessa itsemurhiin.

Positiivista asennetta ja tsemppihenkeä voisi tosiaan tuoda esille useammin. Kaikkea ei todellakaan kannata jäädä märehtimään. Eikä kannata alkaa kaivamalla kaivamaan katkeruuden aiheita. Monet vanhemmat opettavatkin lapsilleen erilaisia psyykkisen selviytymisen keinoja. Jotkut lapset ovatkin jo pienenä hyviä ajattelemaan, että toisella on varmaan ikävä mieli, kun hän on ilkeä muille. Jos joutuu yksin ryhmän kiusaamaksi, ei juuri pärjää, vaikka olisi kuinka reipas ja hyvä itsetunto.

Psykologiassa on ollut nousussa ns. positiivisuuden psykologia.

shiwan8

2.12.2013 20:04

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kukaan ei kiusaa ketään vahingossa. Kaikki kyykyttäminen, tökkiminen ja muu ihmisen ärsyttäminen on aina tietoinen valinta. Kukaan ei pakota olemaan asiaton.

AnnieRouva

2.12.2013 11:25

"Naisasiaporukoista" puhuminen kertoo suoraa kieltään siitä, että shiwanilla ei ole mitään käsitystä siitä mitä sukupuolentutkijat tekevät. Lisäksi, kun linkkaat lähteeksesi tuollaisen opuksen, et oikeastaan esitä mitään kommenttia siitä - kukaan ei voi teosta lukematta sanoa, mitä osaa yrität kommentoida, nettikeskustelussa tämä ei toimi. Kokeile esimerkiksi "tämän teoksen kirjoittaja sanoo mm., että...." niin päästään keskustelemaan mikä on pointtisi.

Artikkelista itsestään olen kuitenkin enemmän tai vähemmän samaa mieltä; kiusaamista parisuhteessa? Tämä artikkeli ei tuo mitään uutta henkilölle, joka on tutustunut erilaisiin parisuhteen ongelmiin jotakin kautta. Riitely, tahdittomuus, marttyyriksi heittäytyminen... Kukaan ei halua kokea tällaista parisuhteessaan, mutta kukapa tällaista ei joskus kokisi. Artikkelissa mainitaan, että kiusatuiksi on katsottu henkilöt jotka ovat kokeneet kiusaamista vähintään puolen vuoden ajan, kiusaaminen on ollut jatkuvaa ja vähintään kerran viikossa tapahtuvaa.

Varmasti olet tuolloin kiusattu parisuhteessa. Mutta tällainen lappu on kuitenkin vain ylimääräinen leima otsassa.. Fakta on, että jos nuo kriteerit täyttyvät, olet huonossa /epätasapainoisessa parisuhteessa. Mielestäni kiusattuna olemisesta puhuttaessa uhriutetaan ihan suotta kiusattua osapuolta. Ja usein kiusaaminen on tämäntyyppisissä tapauksissa molemminpuolista, puolisot ovat onnettomia toistensa kanssa. Jos se on yksipuolista, kyseessä voi olla puolison persoonallisuushäiriö, eli kyse voi olla siitä että kiusattu onkin itse asiassa narsistin uhri tms.

Kuka normaalijärkinen (suokaa anteeksi maalaistermini) jäisi suhteeseen, jossa kiusataan? Taustalla on aina jotain muuta, joten kiusaamiseksi määrittely lakaisee muita ongelmia (toisen puolison persoonallisuushäiriö, kiusatun liiallinen miellyttämisentarve tai muu pelko) maton alle, saa toisen osapuolen kuulostamaan kenties tarpeettomasti viattomalta uhrilta. Jos olet parisuhteessa kiusattu, on tärkeää LÄHTEÄ POIS siitä parisuhteesta. Jos se ei omin voimin onnistu, niin siihen on haettava apua.

Ymmärrän, että esimerkiksi väkivaltaisesta parisuhteesta on todella vaikea lähteä pois väkivallan pelon ja alistumisen ja syyllistymisen vuoksi. En syyllistä naisia/miehiä, jotka eivät siihen kykene, sillä kynnys voi olla valtava ja itsetunto nollilla. Mutta miksi kiusatuksi tulemisesta puhutaan erikseen? Eikö tämä ole ihan samaa tavaraa? Onko kiusaaminen jokin kevyttermi kaltoinkohtelulle? Ainakin se kuulostaa siltä, että Cityssä on nyt keksitty puhua kiusaamisesta (kuulostaa lasten väliseltä nahistelulta), jottei tarvitsisi puhua oikeasta pahoinpitelystä puolisoiden kesken, joka on iso, vaikea ja ahdistava asia.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shiwan8

3.12.2013 05:51

Niin siis sukupuolitutkimus, mikä on siis tällä hetkellä melkein pelkästään naistutkimusta, on tavoitteellista eikä siksi omaa mitään konkreettista tieteellistä painoarvoa missään uskottavassa tiedeyhteisössä. Sen ominaisimmat piirteet ovat kirjaimellisesti ne, että päätetään ensin mitän halutaan saada tulokseksi ja suunnitellaan sen jälkeen tutkimus niin, että on hyvin todennäköistä saada haluttu tulos. Tästä esimerkkinä vanhat perheväkivaltatutkimukset joiden perusteella esitettiin väitteitä siitä, että vain miehet hakkaavat kumppaneitaan. Kukaan ei muistanut tarkistaa, ettei niissä tutkimuksissa oltu tutkittu ollenkaan naisten käyttämää väkivaltaa suhteissaan. Toinen vastaava on tämä iänikuinen "naisen euro on miehen 80c" tmv. palkka-argumentit vaikka ollaan jo yli 10v. tiedetty että miehet tekevät keskimäärin pidempää päivää paremmalla tuloksella ja palkkaero johtuu siitä huolimatta vain siitä, että naisilla on tapana hakeutua heikommin palkattuihin hommiin kuin miehillä. Lopputuloksena naiset saavat itse asiassa käytettyyn aikaan nähden jo pelkästään ~11% parempaa palkkaa kuin miehet ja jos aletaan katsomaan työtehoja niin ero sen kuin kasvaa. Toki nämä ovat keskiarvoja ja varmasti löytyy sekä miehiä että naisia molemmista ääripäistä.

Nämä eivät ole mitään salaisuuksia. Ne ovat kaikkien saatavilla ja tarkistettavissa olevaa tietoa. Ongelma on siinä, ettei totuus palvele populismia eikä toisen sukupuolen kyykyttämistä joten juuri ketään ei kiinnosta miten asiat menevät sitten loppuviimein ihan oikeasti. Oma sukupolveni on niin ehdollistettu siihen, ettei miehellä ole läheskään yhtä suurta arvoa kuin naisella, etteivät miehet osaa edes kyseenalaistaa saamaansa kaltoin kohtelua mikä taas johtaa siihen, että populismi määräytyy pitkälti sen mukaan mikä on "kivaa" naisille.

Onneksi on vielä ihan oikean tasa-arvon kannattajia. Seuraavila sukupolvilla on toivoa vaikka tämä onkin jo menetetty.

Mirja Wuokko

3.12.2013 10:31

Olen kirjoittanut useammankin jutun väkivallasta juuri Cityyn. Mm. tyttöjen ja naisten väkivaltaisuudesta ja aggression hallinnasta. Yhteen blogaukseen ei voi kaikkia maailman tärkeimpiä aiheita ympätä. Suurin osa ihmisistä kärsii elämässään pienistä ongelmista ja epäkohdista, ja näistä myös kirjoitan. (Itse asiassa Suomessa eläminen on niin helppoa moneen muuhun maahan verrattuna, että voisimme lopettaa epäkohtien esiintuomisen kokonaan? Eihän täällä kukaan nälkään kuole ja sodistakin on jo aikaa.) Ja jos tuollainen aidosti täysin uuden idean vaatimus koskisi kaikkia kirjoituksia, sanomisia ja ideoiden esittämisiä, olisi tämä maa täynnä mykkiä.

taksis

2.12.2013 13:01

Olen ihan samaa mielta tuon edellisen kirjoittajan kanssa. Esim. tyopaikalla on aina joku, joka sanoo sanan, joka ei tunnu kivalta. Ja saattaa olla jopa tappeluita. Mut ei niita kannata jaada marehtimaan, vaan katsoa eteenpain ja sailyttaa oma tasapainoinen mieli, ja myos huumori auttaa paljon. ja minulla henkilokohtainen usko auttaa paljon. Kun on kiitollinen mieli Jumalalle, pahojen ihmisten aikeet raukeavat monesti tyhjiin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Mirja Wuokko

2.12.2013 17:30

Argh! Kaivamalla kaivaa...

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Nimellä

2.12.2013 19:26

Miksi Suomessa aina vain kitistään kiusaamisesta? Miksi ei opeteta kiusattuja puolustautumaan ja antamaan takaisin vaan pitää uhriutua, kärsiä ja olla surkea? Jos joku kiusaa niin pitää osata antaa samalla mitalla takaisin eikä jäädä vinkumaan. Niin muualla ihmiset tekevät. Nostavat metelin, jos joku tulee tallomaan varpaille. Tietystihän siinä kiusaaja saa traumoja ja se se vasta kamalaa olisi.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shiwan8

3.12.2013 05:58

...tuota.... Ymmärrätköhän sinä miten vinoutunut ja moraalisesti perverssi tuo näkökulmasi on. Sinun mielestäsi on siis ihan oikein että kiusaajat tekevät mitä tekevät, pitäisi vain opettaa kiusatut tekemään samoin. Kantasi on yksi, kaikella kunnioituksella, umpimielisimmistä mitä olen pitkään aikaan kuullut ja kuitenkin tässä ihan hiljattain sain lukea kuinka kuulemma yhdenkin siiderin juonut nainen on niin kykenemätön hallitsemaan itseään että siinä kunnossa olevan mimmin kanssa seksin harrastaminen on raiskaus. Tämä alkoholiin liittyvä aivopieru ei ole läheskään yhtä käsittämätöntä kestämätöntä tuubaa kuin tämä omasi.

Ei siinä, olen kyllä sitä mieltä että kun joku koittaa kyykyttää on ihan oikein pistää idiootti kärsimään korkojen kera, mutta on ihan käsittämättömän typerää väittää että kiusaamiselle ei pitäisi tehdä sinällään mitään vaan koulia kiusatut nousemaan vastarintaan. Kun homma menee oikein, vahvat puolustavat heikkoja. Sinun visiossasi vahvat nauravat heikoille, kannustavat kusipäitä toteuttamaan itseään ja sitten levittelevät käsiään kysyen poljetuilta "miksi et tehnyt niin tai näin".

Oikeasti, koita hetki miettiä miten "fiksu" tuo kantasi on ja miten hyvin se mielestäsi kestää eri näkökulmia. :D

Mirja Wuokko

3.12.2013 10:49

Lue vaikka tämä: http://www.city.fi/yhteiskunta/kiusaajan+muotokuva/2638

Koska miljoona suomalaista kokee tulleensa kiusatuksi.

Kiusatuille on kehitetty erilaisia selviämiskeinoja. Mm. psykologian professori Salmivalli on antanut vinkkejä käytöksen jämäköittämiseen.

Kiusatuille on myös järjestetty erilaisia itsepuolustuskursseja. Niissä perehdytään enemmän rajojen asettamiseen kuin tappeluun.

Iso osa ihmisistä pukeutuu neutraalisti, pysyttelee joukon mukana ja välttää viimeiseen asti voimakkaiden mielipiteiden esiintuomista. Kotona on opetettu pysymään kaukana ongelmista ja kusipäistä. Mutta onko tämä oikein? Siis opettaa esim. harvinaisen luovaa tai älykästä lasta pitämään mahdollisimman matalaa profiilia? Ettei kukaan vaan huomaa mitään tai ärsyynny erilaisuudesta? Mielestäni olisi parempi opettaa lapset sietämään vähän outojakin tyyppejä. Tai ylipäätään erilaisuutta. On järjettömän nurkkakuntaista kuvitella, että täällä meidän pikku kylässä omaksutut tavat ovat ainoita oikeita.

Kuten linkistäni näkee, ei empaattinen henkilö ole kovin halukas antamaan takaisin samalla mitalla. Kaikki empaattiset henkilöt eivät tietenkään ole mitään nössyköitä. Vahvimmat puolustavat heikkoja reiluin keinoin ja uskaltavat nousta isojakin joukkoja vastaan puolustamaan ihmisoikeuksia. Kiusaaminen on luonteen heikkoutta.

Dia

3.12.2013 19:04

Kiusaamistilanteita on erilaisia, eikä kaikkia aina uhri itsekään osaa tunnistaa ainakaan reaaliajassa. Puolustautumisen oppiminen ei ole mikään pikku juttu sekään kaikille, muutenhan ongelmaa ei olisi.

Takaisin antamisen pitäisi olla ideaalitilassa hyvin mitoitettu ja vielä paremmin toteutettu, jottei takaisin annettaisi liikaa, mutta kiusaajalle välittyisi viesti, ettei rajoja saa eikä kannata enää ylittää. On vaikea luoda yksi yleispätevä tapa, koska tilanteita, kiusaajia ja uhreja on niin monenlaisia.

Joidenkin on helpompi valittaa ja vinkua kuin tehdä. Jotkut eivät edes tajua, että voivat tehdä jotain. jotktu eivät uskalla tai eivät pysty tekemään paljon mitään. Tilanteitakin on niin moneksi.

Ehkä parasta mitä voi tehdä, on kiinnittää huomiota omaan käytökseen ja tilannekohtaisesti auttaa niitä, joiden näkee tai kokee olevan kiusattuja.

Jos on parisuhteen sisällä uhrina, kannattaa avata suunsa ajoissa ja heri ekalla kerralla, ettei asia muodostu tottumukseksi, johon on vaikea pureutua vuosien päästä.

Niin tai lähteminen. Sekin on vaihtoehto, erityisesti jos huonosta kohtelusta ehti tulla tapa eikä kierrettä voi katkaista. Jos lähtijä on perheellinen, niin lastenkin on yleensä parempi olla ilman kiusaajan tavoin käyttäytyvää vanhempaansa.

Niin ja jotkut vaan saavat toisistaan esiin kiusaajan tai uhrin. Mitenkään syyllistämättä ketään, mutta tuollaisia komboja löytyy toisinaan.

VoihanNenä

4.12.2013 20:53

"Miksi ei opeteta kiusattuja puolustautumaan..." ... Tällaista skeidaa kuulee nykyään jopa koulukuraattoreilta. Eikö olisi helpompaa olla kiusaamatta tai opettaa että kiusaaminen on PELKÄSTÄÄN paha juttu kaikille? Mitä hyötyä on kiusaamisesta ja kenelle?

Sensijaan "puolustautumis-neuvosta" syntyy helposti pahaa kaikille. Aika radikaali puolustautuminen on että vetää tyypille nenään. Silloin yhteiskunta ei taas ole tyytyväinen. Ja jos tuli lämäistyä liian lujaa niin toiselle tulee helposti jopa pysyviä fyysisiä vammoja.

Kiusaamis- ja väkivaltaspiraali ei voi olla muuta kuin tuhoisaa kaikille.

shiwan8

7.12.2013 10:05

Mirjan linkkiin: Muuten ihan hyvää asiaa, mutta kiusaaja ei ole vahva henkisesti. Kiusaajan ja henkisesti vahvan ihmisen erottaa käytännössä mm. siitä, ettei henkisesti vahva ihminen kärsi siitä, että häneltä viedään taustajoukot ja status, mikä taas sirpaloi jokaisen kiusaajan itsetunnon rippeet. Kiusaaja yksinkertaisesti ei pärjää omin voimin joten joutuu kyykyttämään muita saadakseen illuusion siitä pärjäämisestään, mikä siis lakkaa olemasta heti kun kyykytettävät lopettavat kyykkimisen tai poistuvat kiusaajan vaikutuspiiristä. Tällaisesta on hyvänä esimerkkinä se kaikkein tyypillisin baaritappeluskenaario, jossa kiusaaja koittaa kyykyttää jotain henkilöä. Kun sitten saa haluamansa ja bonuksena turpaansa niin kiusaaja on välittömästi vaatimassa poliisia paikalle. Tämä, koska näiden ihmisten itsetunto ei kestä sitä todellisuutta, että he voivat toimia valitsemallaan tavalla ilman seurauksia vain niin kauan kuin heidän kohteensa sen sallivat. Kiusaajan pahin vihollinen kun on se tila, jossa hän ymmärtää ettei hänellä ole mitään todellista valtaa ihmisiin.

En ole itse tavannut enkä usko että kukaan muukaan on tavannut henkisesti vahvaa kiusaajaa. Kyseinen ihminen kun on yhtä looginen ominaisuuksien yhdistelmä kuin vaikkapa se legendaarinen "turvallinen mutta jännittävä" mies, jollaista ei myöskään ole olemassa ihan vaan jo siksi, ettei turvallisuus ole jännittävää. Käytännön tosiasia on se, että jokainen ihminen on looginen yhdistelmä ominaisuuksia.

Dia

3.1.2014 11:24

Shiwan, en näe mitään vinoutunutta enkä moraalisesti perverssiä sellaisessa näkemyksessä, jonka mukaan kiusatun olisi hyvä osata puolustaa itseään.

Toki kiusaaminen on epäreilu teko kiusattua kohtaan eikä sille löydy oikeutusta kaikista taustatekijöistä vaikeasta lapsuudesta lähtien.

Kuitenkin kiusatun on hyvä ottaa kiusaamistilanne myös mahdollisuutena kehittyä. Kyseessä on samanlainen kriisi=mahdollisuus muuttaa vallitseva toimimaton/huono tilanne toimivammaksi.

En sano, että kiusatun olisi pärjättävä itse ja väkisin. Uhriutuminen on kuitenkin selkeästi toimimattomampi tapa kuin vastarinta tai avunpyyntö.

dsds

3.12.2013 13:30

"Asiallisen ulosannin hienous on se, ettei se voi koskaan olla kiusaamista."

Oletetaan, että olet 10 000 ihmisen yritysjohtaja ja pidät tiedotustilaisuuden puhuen täysin asiallisesti kertoen suurista irtisanomisista, koska yritys ajautuu muuten konkurssiin lähiaikoina. Pystyisitkö silloin puhumaan niin asiallisesti, että kukaan ei jollakin tavalla pahoita mieltään?

Ajatuksenani on tässä, että mielestäni löytyy aina ihmisiä, joista sinun mielestä asiallinen ulosanti onkin heidän mielestään jollakin tavalla loukkavaa. Kuten artikkelissa mainitaan "Kiusaaminen on aina subjektiivinen kokemus."

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

shiwan8

4.12.2013 08:59

Jotta argumenttisi kestäisi, pitäisi olla niin, että kukaan ei ikinä pahoita mieltään muuten kuin kiusatuksi tulemisen seurauksena. Ei se, että joku pahoittaa mielensä ole vielä sellaisenaan todisten siitä, että häntä on kiusattu. Se on todiste siitä, etteivät hänen odotuksensa täyty eikä hänen psyykkeensä kestä horjumatta sitä pettymystä joka tuosta seuraa. Vastaus kysymykseesi on "kyllä".

Kuten sanoin, niin kauan kuin teot ja sanat ovat asiallisia eikä niillä ole tietoista tai tiedostamatonta pahaa tarkoitusta, kyse ei ole kiusaamisesta. Jos 10 000 ihmisen yrityksen johtaja joutuu pistämään yyteet pystyyn jotta yritys pysyy pystyssä ja loput saavat pitää työnsä niin siinä ei ole mitään kiusaamista. Esimerkki kiusaamisesta voisi olla vaikkapa se taannoinen Stockmannin ilmapalloskenaario jossa joku itsensä muiden yläpuolelle nostanut media-nobody vetää porot nokkaan kun ei saa tehdä rikosta ja päättää mustamaalata kostoksi koko kansan silmissä ne työntekijät jotka ovat kerrotun mukaan tehneet vain työtään niin kuin heidän kuuluukin. Tuossahan ei ole mitään asiallista ja koko homma perustuu ihmisten kyykyttämiselle = kiusaamista.

Dia

3.1.2014 11:19

Tuo esimerkki on niin totta. Joskus ihmiset ottavat todella henkilökohtaisesti sellaisia asioita, jotka ovat vain isojen yritysten taloudellisia päätöksiä.

Franny_Berry

6.12.2013 17:51

Kivaa, kun te väännätte tällaisesta. Kontrolli, ei muuta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi kirjoitusta

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi