Näytti kaverin digitaalivaaka eilen joka on melko luotettava. Mä olen talven mittaan painanut takuulla yli 88 kiloa ja veikkaan, että vielä kuukausi sitten varmasti yli 85.
Meinasin käydä tänään vetäsemässä aerobisen tunnin kuntopyörän parissa rasvanpolton merkeissä. Pitää yrittää vähän kompensoida, kun ensi viikonloppuna mopo karkaa kuitenkin käsistä ihan totaalisesti ja otetaan menetetty hyöty moninkertaisesti takaisin. 😀
On se vaan jännä juttu miten treenaaminen vaikuttaa mieleenkin. Vaikka mulla sinänsä itsetunto on ihan kohdallaan ilman sen kummempia narsistisia piirteitä niin kyllä liikkuminen ja se kun huomaa, että se näkyykin jossain, aina lujittaa vielä mieltä.
Mä muuten veikkaan, että jos haluaisin itseni siihen kuntoon, että rasvat hipoisi jo tasoa, jossa vatsalihakset ihan selkeästi näkyisivät, pitäisi paino pudota varmasti vielä ainakin kolmisen kiloa eli suunnilleen 78-77:n paikkeille. No, katsotaan nyt. Se nyt ei ole sinänsä mikään itseisarvo treenaamisessa.
Niin ja kolme päivää Ylöjärven reissuun ja mulla on vieläkin asiat ihan levällään. Vähän kyllä sieppaa kun asiat eivät johdu pelkästään nyt minusta vaikka myönnänkin, että olisi voinut muutaman jutun hoitaa vähän aiemminkin. No, mun hulttioveli lupasi jeesaa hiukan niin asia kyllä järjestyy vielä perjantaihin mennessä.
Tosiaan on tuota bisseä ja yleensäkin siis alkoholia tullut litkittyä ihan ennätyksellisen vähän tässä viimeisten puolentoista kuukauden aikana joten varmasti on luvassa kohtuu humalainen aloitus ainakin. Se on myöskin osaltaan ollut vaikuttamassa tähän painokehitykseen. Yleensä mulla toleranssi kasvaa sitten lauantaille huomattavasti ja meneekin jo tissutteluksi, mikä ei sinänsä ole välttämättä ihan huono juttu.
Kuvia odotellessa. Sekä Ylöjärveltä, että uudesta Panusta. 🙂