Tulipahan mieleeni, kun kerta keskusteluissa oli puhetta alkoholiveron nostosta ja spurgulandiasta sun muista hienoista termeistä.
Hallitus aikoo nostaa alkoholiveroa. Hieno homma, ei siinä mitään. Olen melko samoilla linjoilla hallituksen kanssa siinä, että nyt tuleva verotaso on melko oikea, jos katsotaan ihan puhtaasti kansantaloudellista lähtökohtaa.
Vero ei ole liian korkea, jotta kynnys kansan ryhtymiselle viinaralliin Viroon ylittyisi ja eikä siis liian matalakaan, että verohyöty jäisi liian pieneksi. Siis siinä mielessä liian pieneksi, että tuon tulevan korotuksen jälkeen astuva veromäärä on melkolailla optimi niissä rajoissa, missä se yleensäkään voi olla, koska tietysti jos olisi mahdollista, niin kannattaisihan sitä verottaa vaikka millä mitalla. Se on sen jälkeen siis suomalaisten kipukynnyksellä niinsanotusti, että ihmiset siis tosiaan ostavat viinaksensa vielä paikallisesta Alkosta ja verot kertyvät valtion kassaan.
Koska niitä veroja nimittäin tarvitaan. Valtiohan kuitenkin vuosittain käyttää rahaa huomattavasti enemmän alkoholista aiheutuviin kollektiivisiin haittoihin kuin mitä se alkoholin myynnistä kertyvistä veroista saa. Tämä on asia, mille ei käytännössä oikein voida mitään. Vai voidaanko?
Millä keinoin yhteiskunnassa ihmisiä saataisiin käyttämään alkoholia terveissä rajoissa ja miten alkoholin suurkuluttajat saataisiin lopettamaan viinan juonti? Vai pitääkö voida saada? Kuinka paljon ihmisiä pitää holhota? Tähän toki nyt voisi soveltaa sitä samaa periaatetta, mitä käytin myöskin uuteen tupakkalainsäädäntöön. [B]Niin kauan kun yhteiskunta kustantaa julkisen terveydenhuollon, joka siis myöskin ylläpitää alkoholin suurkulutuksesta aiheutuvat terveydelliset haitat, niin niin kauan myöskin yhteiskunnalla on oikeus tehdä asian suhteen täysin mielivaltaisia tekoja[/B]. Kysehän onkin vain siitä, että mitä se käytännössä pystyy tekemään ja mitä ei pysty.
Valtiohan ei voi asettaa ihmistä viinanjuontikieltoon (vaikka se varmasti kuinka niin haluaisikin) eikä se pysty luomaan mitään muitakaan vastaavia ns. brutaaleja rajoituksia. Valtio ei voi myöskään kieltää alkoholin myyntiä kokonaan, koska salakaupan, -valmistuksen ja -kuljetuksen myötä itse ongelma ei häviäisi vaan pysyisi kyllä hieman lievempänä, mutta verotulot romahtaisivat totaalisesit. Eli ei onnistu, ei niin millään. Valistus alkoholin haitoista on kyllä vähän niin ja näin, kokeiltu juttu, ei toimi. Tai no, saahan sitä valistaa, mutta kun sekin maksaa yllättävän paljon.
Eli lopulta keinot ovat vähissä, hyvin vähissä. Tietysti kyse on myöskin muusta kuin rahasta ja siksi juurikin katkaisulaitokset ja muut alkoholin suurkulutuksen välttämiseen tähtäävät järjestelmät ovat hyvin merkittäviä juttuja ja niitä pitää yhteiskunnan tukea, koska onhan kyse myöskin solidaarisuudesta. Vaikka on pakko sanoa, että ennen tiettyä rajaa, on toki taloudellisestikin kannattavaa, että henkilö, johon yhteiskunta on vaippaikäisestä asti käyttänyt julmetun määrän rahaa, saataisiin vielä veronkantokykyiseksi, koska kyseisen yksikön kuoleminen ei ole lopulta valtiolle kannattavaa, jos nyt ei sitten puhuta jo melko ikääntyneistä henkilöistä.
Oma ratkaisuni onkin, että valtio rakentaa muutamia keskitettyjä laitoksia, missä täysin alkoholisoituneilla ihmisillä, joilla ei tahto riitä alkaa absolutistiksi, on oma majapaikkansa kollektiivisessa parakkimuodossa. Perusruokailu ja vaikkapa televisio ja saniteettitilat sekä jonkinlainen ulkoilualue. Nämä kustannukset ovat hiukan enemmän kuin perus sosiaalitoimen maksama toimeentulotuki kuukausittain, mutta taloudellinen plusmerkkinen aspekti astuu kehiin siinä vaiheessa, kun sanotaan, että kyseisten laitosten yhteydessä on rajaton määrä absoluuttista viinaa sekä jotain perus lantrausaineita. Siinä sitten saavat juoda niin kauan, kunnes elimistö sanoo sopimuksen irti. Tulee ehdottomasti halvemmaksi kuin nykyinen järjestelmä, missä nämä ns. terminaalivaiheessa olevat henkilöt pyörivät ympäri kyliä aiheuttamassa järjestyshäiriöitä. Kyseinen toimenpide olisi kaikkien kannalta huomattavasti mielekkäämpää, myöskin itse ongelmanaiheuttajien.
Siis nythän pitää muistaa se, että siis edelleen olen sitä mieltä, että jos henkilöllä on selkeä halu aloittaa absolutismi ja palautua ns. yhteiskunnallisesti tuottavan osan ruotuun, niin siihen on taattava mahdollisuus, ja useampikin. Tiedostan hyvin sen, että alkoholismi on sairaus, joka ei monestikaan pysy kurissa ensimmäisellä kerralla. Kyllä solidaarisuutta pitää olla, mutta joskus kuitenkin tuntuu siltä, että helvetti mitä paapomista tämäkin meno on.
Aivan kuin luonnollinen poistuma olisi täysin hyväksymätön asia. Viinaa niille, niin paljon kuin sielu sietää, ketkä sitä tahtovat.
Ja nyt jos joku sanoo, että sanon näin, kun en tiedä alkoholismista ja alkoholisteista mitään, niin sanon tähän lopuksi, että perheessäni isäni sekä veljeni ovat alkoholisteja sekä äitini on absolutisti sen vuoksi, että totesi alkoholin olevan hänelle täysin sopimaton aine sekä eräs sedistäni ja ainoa enoni kasvaa koiranputkea käytännössä alkoholin vuoksi.