Aamupaino 79,7. Ei nouse sitten millään, mutta toisaalta olen melko varma, että rasvaa on lähtenyt hieman. Salikortti paukkuu vanhaksi ensi perjantaina joten päätin käydä tällä viikolla jokaisena arkipäivänä, vaikka normisti tahti olisikin neljä päivää. Meinasin nimittäin sen jälkeen pitää varmaan jonkun neljän päivän ihan puhtaan tauon kaikesta liikunnasta. Olkapäät antoivat aamulla jo vähän merkkejä siitä, että lepo olisi ihan paikallaan.
Aamusella alkoi kyllä loppua kohden melkein jo vituttaa, kun vaikka melko neutraalisti osaankin erinäisiin ärsykkeisiin suhtautua. Monet naiset sanovat, että joskus tulee tilanteita, missä ällöttää kun jotkut vanhat sedänkäppyrät kyyläävät, minkä ehtivät. Nyt toki tarkoitan ihan noin yleisesti. Tänään salilla oli joku arviolta nelivitonen nainen, mikä sitten kyyläsi ihan kokoajan. Hyi vittu. Ihan noin vain mainitakseni, en ole järin kiinnostunut naisista, jotka olivat täysi-ikäisiä jo silloin kun minä putkahdin maailmaan ja itseasiassa mua pännii jo ajatuskin, että sen ikäiset mammat kyylää. Perkele hankkisivat elämän. Ja mä kyllä huomaan, jos joku tuijottaa.
Itse kun en mene salille katselemaan ihmisiä vaan treenaamaan. Sali ei ole mulle paikka, missä jauhetaan kavereiden kanssa paskaa ja vaikka miten hemaisevan näköisiä likkoja siellä välillä pyörisikin, niin ei siellä liikaa aikaa ole miettiä muuta kuin sitä, että miten se edessä oleva rautamäärä saadaan kammettua milloin milläkin lihaksella ylös.