Olen sinkku, se kait on melko monen ihmisen tiedossa. En ole pahemmin viime kuukausina hehkutellut ihmissuhdeasioitani, enkä ole kyllä liiemmin kirjoitellut valitusvirsiäkään siitä, että sitä ihmissuhdetta ei ole. Toki tuossa taannoin kirjoitin pätkän marmatusta siitä, miten yhdellä kertaa sain hirmuisesti yhteydenottoja vastakkaiselta sukupuolelta ja se jopa minua ahdisti. Ahdisti, vaikka kyseessä olikin ihan viehättäviä persoonia. Ja vaikka miten kivoja ja nättejä henkilöitä oli kyseessä, ei heistä kukaan lopulta minua vain oikein tuntunut nappaavan.
Mutta se siis on ainoa kirjoitus viime ajoilta tästä elämän osa-alueesta, suhde-elämästä. Toisaalta kun en nykyään oikein vain tahdo tänne purkaa ajatuksiani siitä puolesta lainkaan. En ihan tarkkaan osaa sanoa, että miksi, mutta näin vain on. Joskus aiemmin kirjoitin jonkin verrankin ajatuksiani tunneasioista ja nyt sitten päätin vain tuoda esille yhden mietteen, ja se on seuraavanlainen. Tämän merkinnän voisi ehkä joku kuvitella olevan mielijohde eräästä toisesta blogipalstalla vasta taannoin kirjoitetusta tekstistä, mutta sanon kuitenkin, että kyseessä on täysi sattuma. Tämä ajatus vain pälähti tuossa äsken päähäni.
Ihmiset jaottelevat elämäänsä monenlaisiin sektoreihin ja pätkiin ja aikakausiin. Historiaa kansiin ja kirjoihin laitettaessa monesti sanotaan, että oli jokin aika ennen jotain tapahtumaa ja aika sen tapahtuman jälkeen. Tai että jokin aikakausi alkoi jostain tapahtumasta ja loppui toiseen ja niin on kaiketi ihmisilläkin joskus tapana ajatella omasta elämästäänkin.
Voin paljastaa sen verran omasta elämästäni nyt tässä, että tapaan erään mielenkiintoisen ihmisen lähipäivinä ja se kieltämättä minua hieman jännittää. Toki uuden ihmisen tapaaminen aina hiukan jännittää, jos kyseessä on henkilö, josta ehkäpä saattaisi toivoa muutakin kuin vain platonista ystävyyttä. Mitä tahdon tällä kaikella sanoa, on vain se seikka, että itse tosiaankin tuppaan jaottelemaan elämäni tasan kahteen eri osaan, joskin ne osat ovat ripoteltu matkan varrelle hirmuiseksi sekasotkuksi. On vain kahdenlaista elämää; elämää yksin ja elämää kaksin.