Tässä viimeisten kuukausien saatossa, kun olen sattumoisin kirjoittanut jotain erikoislaatuisempaa tekstiä, liittyen tunne-elämääni, käy blogiani lukemassa eräs tietty henkilö. Noin muutoin hän ei kirjoituksiani lue, mikä on sinänsä minulle aivan se ja sama, mutta nuo satunnaiset lukemiset pistävät vain silmääni.
Nämä kyseiset tekstit, joita hän lähinnä on käynyt lukemassa, ovat siis kertoneet jollain tasolla näkemyksistäni ihmissuhteisiin, rakkauteen ja niin edelleen. Tai näin minä oletan, kerta nimimerkki löytyy vieraskirjasta aina niinä päivinä, kun olen sattumoisin otsikon mukaan kirjoittanut jotain joka liittyy tunteisiin tai jotain vastaavaa, enkä usko sattumaan, ainakaan tuossa määrin. Tai sitten kuten viime yönä kirjoitin hiukan epätavallisesta toimintamallistani, jota en ole itse montaa kertaa elämässäni harjoittanut, mutta olen toki. Ei tämä olisi ensimmäinen kerta. Ilmeisesti sellainen toiminta saa hänet kiinnostumaan siinä määrin, että uteliaana on siis käynyt lukemassa tuon viimeöisen tekstini.
Mutta tiedättekö, mikä tekee tästä toimintatavasta, mitä hän noudattaa, perin hassua? Tämä kyseinen ihminen on monet kerrat haukkunut minua julkisesti keskustelupalstalla juntiksi, jonka tunne-elämän skaalat ovat kuin sillä kuuluisalla teelusikalla. Ette varmasti ikinä arvaa, kenestä puhun. 🙂