Koko viikko iltavuoroja. Iltaisin työskentelyssä ei sinänsä ole mitään uutta, kerta jo vuosia sitten olin duunissa, missä olin iltaisin töissä useastikin. Mutta silloin duunin kuva oli vain hyvin erilainen, henkisesti ehkä rasittavampi, mutta fyysisesti paljon rennompi. Itse asiassa on varmasti jossain määrin vaikea kuvitella duunia, mikä olisi välillä fyysisesti raskaampi kuin tuo, mitä nyt teen. Eikä siinäkään ole mitään pahaa, koska tykkään kyllä fyysisyydestä ihan kaikin puolin. Sehän ei ole kuin vähän hikeä ja hapoille menneitä lihaksia. Mutta tuohon unirytmiin se kieltämättä hiukan vaikuttaa.
Kympiltä kun tulee töistä, ei tuppaa saamaan unta ennen kahta oikein millään. Siinä mielessä voisi ajatella, että viikko menee aika hukkaan vapaa-ajan suhteen, kun kukkuu vain öisin ja nukkuu pitkälle päivään. Mutta kun ei mene. Onneksi on internet ja joku ihminen, kenen kanssa höpötellä yöt läpeensä niitä näitä. 🙂 Onneksi huomenna on jo perjantai.