Oletteko koskaan kokeneet sellaista hetkeä, että jossain maailmalla liikkuessanne, olisitte huomanneet, että joku olisi teistä kiinnostunut, ihan noin sattumanvaraisessa elämässä? Sillä tavoin, että selkeästi mietitte, että puhuiko se ihminen nyt vain lämpimikseen, vai olisikohan se sinusta todella kiinnostunut ja siksi joka kerta tavatessanne puhuu sinulle niitä näitä.
Läheisen s-marketin kassalla on eräs neiti, joka on hyvin sosiaalisen oloinen, tai niin minä kuvittelen. Koska tuossa päivänä eräänä ryhdyin miettimään sitä, että onko tämä nainen vain sosiaalinen, vai sosiaalinen vain minua kohtaan?
Tänään kun kävin samaisella kassalla hihattomassa paidassa, totesi neiti, että olen saanut väriä pintaan. Samankaltaista tuttavallista jutun juurta hän on heitellyt minua kohtaan koko kevään. Totesin itselleni, että kai se ei pelaa joka pelkää. Samainen neiti totesi tänään, että oli käynyt koiriensa kanssa lenkillä. Minähän en tiedä, seurusteleeko kyseinen nainen, mutta huomenna minä tiedän, jos hän vain on kassalla töissä. Huomenna aion kysyä, että voiko niitä koiria nähdä ja jos voi niin milloin ja missä.
Mä en oikeasti ole vainoharhainen kun vielä väitän, että omaan melko hyvän intuition. Ja jos minä nolaan itseni, niin sitten minä nolaan itseni.
Ja kyllä. Otin pari olutta tuossa illan mittaan. Kävin muuttamassa faijaa tänään ja olen ihan poikki. Huominen on päivä uusi.