Salirääkki nimittäin. On aivan luvattoman pitkä tauko alla, mutta ehkä se oli ihan suotavaa. Kroppa on takuulla saanut ainakin lepoa sen, minkä se tarvitseekin, jotta voi taas repiä ihan huolella.
Parin viikon päässä häämöttävät bileet toki tekevät pienen loven tulevaan kuukauteen, mutta se sallittakoon. Tämän periodin jälkeen kun onkin jo kesäkuu ja se on jo ajatuksena hyvin lohdullinen. Näillä keleillä tuo Saimaan vesi kun lämpenee aivan silmissä. Hiukan reilu kuukausi ja makaan jo hyppytornin vieressä auringon paahteessa. 🙂
Olisikohan minulla mitään muuta sanottavaa näin henkilökohtaisesta elämästäni. No tavallaan joo, mutta osan passaan nyt, kerta en vain jaksa niistä tänne jauhaa. Osa niistä seikoista liittyy veljeeni ja osa ihmissuhde-elämääni, tai pikemminkin sen olemattomuuteen.
Jos minä toteankin vain yksioikoisesti, että tuossa taannoin tuli erään naisen kanssa alustavasti – puolittain vitsinä, mutta ihan vakavalla mielellä kuitenkin – todettua, että jos hän ja minä molemmat olemme ensi lokakuussa vielä sinkun arvonimeen oikeuttavassa siviilisäädyllisessä asemassa, niin me painelemme kaksistaan tammikuussa Intiaan makaamaan palmun alle. 😀
No, katsellaan nyt, mitä tuleman pitää. Vedetään tämä kesä nyt ensin kunnialla läpi.