Aamupaino salilla 81,1. Se pysyttelee sitkeästi tuossa, mutta eipä kait sillä niin väliä. Toki sitä toivoisi, että paino nousisi, mutta onhan tässä vielä aikaa kevääseen, eihän vielä ole edes joulukuu ja kun tavoitteeksi iskin, että se paino pitäisi toukokuussa olla se 85, niin ehkä ei kannata vielä ressata ihan liikoja 😀
Hiukan sitten luistin eilisistä tavoitteista ja länttäsin tankoon 105 ja kyykkäsin sillä neljä kympin sarjaa. Pakko todeta, että oli hyvä valinta. 110:llä olisi ehkä jo tehnyt viimeinen sarja ainakin tiukkaa. Nyt jäi kyllä vielä puristusvaraa, muttei paljon. Tästä lähin nostan painoa 2,5 kiloa per viikko. En sitten tiedä, että kuinka pitkään, kun tekisi mieleni kuitenkin jossain vaiheessa siirtyä lyhyempiin sarjoihin. Kasiin varmaankin. Siinä on aina sitten taas edessä se seikka, kun pitää arpoa, että paljon sitä uskaltaa pistää painoa, jos tuon verran sarjaa lyhentää. Uskoisin, että neljä kasia voisi mennä melko lähellä jotain 115 kiloa.
Mutta positiivisinta on ollut se, että mun polvi ei vittuile vieläkään. Intissä se aikanaan vähän kärsi ja joskus jokunen vuosi sitten kyykätessäni se kipeytyi melko helposti ja siksipä vuositolkulla tein ainoastaan prässillä, jossa polvet eivät joudu niin suurelle rasitukselle. No, kyykkään nyt kyllä niin kauan kun vain paikat kestävät, tai siis heti jos alkaa polvi aukoa päätään, niin pistetään sitten harkintaan prässiin siirtyminen. Asetin syksyllä kovan tavoitteen, tahtoisin kyykyssä saada sen yhden puhtaan kutosen 140:llä kilolla. Saa nähdä, miten äijän käy, tällä tahdilla se ei kyllä tunnu enää yhtään mahdottomalta. Vaikka onhan se nyt jo jotain kun jos miettii, että elopaino itsellä siinä vaiheessa pitäisi olla se 85. No, aika näyttää, nyt ollaan ainakin paremmin kuin aikataulussa.