Leaving Las Vegas, Ohjaus: Mike Figgis
Ei ehkä paras elokuva katsoa kun on muutenkin mieli maassa, mutta jostain kummasta syystä se toimii aina minulle silloin kun tilanne on mikä on.
Elokuva kertoo miehestä, millä menee kaikki päin persettä ja aamun ensimmäinen juoma on aina kohtuullisen suuri määrä alkoholia. Mies juo alkoholia itseasiassa niin paljon, että se esitetään elokuvassa jo hiukan romanttisessakin valossa. Tavallaan ymmärrän ja tavallaan en.
Mutta niille jotka eivät ole elokuvaa koskaan nähneet ja joskus ehkä vielä tulevat näkemään niin en sen ihmeemmin paljasta asioita joskaan elokuvassa ei kerronnallista juonta juuri olekaan vaan koko pätkän idea on vain ihmiskohtalo (tai kohtalot) ja melko raadollinen sellainen kun vielä tarinaan ympätään yksi ilotyttö joka ottaa suureksi päämääräkseen huolehtia itseään tarkoituksella Las Vegasiin hengiltä ryyppäämään tulleesta miehestä.
Mun veli dokasi aikanaan kaksi ja puoli viikkoa yhtäsoittoa ja krapulapäivän koittaessa oksensi ensimmäset kolme päivää. Olisi mielenkiintoista tietää, miten pitkään tämän elokuvan pohjalla olevan kirjan kirjoittaja on dokannut ”parhaimmillaan”…
3/5
Pirates of the Caribbean: At World’s End, Ohjaus: Gore Verbinski
”Trilogia” tuli päätökseensä ja kolmas, viimeinen(?) ja huonoin osa on nähty. Ei mikään sysipaska, ihan viihdyttävä, mutta parempikin olisi voinut olla. Sääliksi käy ohjaajaa kun pitää olla Bruckheimerin sätkynukkena. Saman kohtalonhan on kokenut niin moni muukin ohjaaja, mutta kaitpa se on raha mikä jyllää. Riittävän monta taalaa kun lyödään tiskiin niin herra Jerryn sana painaa riittävästi ja elokuvat ovat aina samanlaisia. Tony Scott ja Michael Bay ovat myös Jerryn rahalistalla olleet useammankin kerran, mutta kukin tyylillään.
Mutta itse elokuvasta, liian pitkä, hienosti toteutettu, lavasteet todella upeita ja huomaa, että rahassa ei olla säästelty. Näyttelijätyökin on ihan ok-tasoa joskaan itse herra Depp ei myöskään pääse ehkä ihan sille tasolla mitä oli varsinkin ensimmäisessä. Chow Yun-Fat oli mies, mitä odotin kovasti koska kyseinen jamppa on ollut jo pitkään ihan yksi ykkösnäyttelijöitä omalla listallani. Rooli jäi ehkä vähän latteaksi ja pistetään ihan ohjauksen piikkiin.
Elokuvassa olisi ollut huomattavasti enemmänkin aineksia jos oltaisiin vähän haluttu viihdyttävyyden kustannuksella muokata stooria, mutta kun kerta on yksi tie valittu, niin mitä sitä suotta muokkaamaan. Niillä mennään.
Eka PotC oli hyvä, mutta kokonaisuudessaan tämä ”trilogia” ei ole sellainen, että tarvitsisi ihan hetkeen katsoa kokonaisuudessaan uudestaan, ehkä vielä päivänä eräänä, koska ei se nyt huono ole kuitenkaan.
2/5