Ajattelin vain ilmoittaa ja sen mukaista on varmasti nyt tämän tekstin jälkikin. Piti kirjoitella tänään vaikka mitä, mutta sitten eksyin juttelemaan kaverin kanssa pitkäksi toviksi mesellä ja nyt eivät meinaa enää pysyä silmätkään kunnolla auki.
Tuossa pari päivää sitten kirjoitin tekstin, jossa totesin, että moni ihminen ei todella tiedä minusta läheskään kaikkea. Sehän on tietysti ihan itsestään selvää, tai pikemminkin se on niin idioottimaisen selvää, että en oikeastaan edes ymmärrä, miksi minä sellaisesta asiasta tänne mainitsen. Kai se tosiaan on vain sitä, että se kyseinen pikaviesti ja sen aiheuttama ajatus vain vieläkin päässäni jollain tapaa hakkaa. ”Miten sä voit vieläkin olla vapailla markkinoilla?”
Koska jotta ihmisen todella tuntisi, vaatii se muutakin kuin tekstien lukemista, vaikka miten erilaisia ja informoivia tilitykset olisivatkin. Tietysti tietyn kuvan voi saada, joka sinällään ihan realistinenkin saattaa olla, mutta kuitenkin blogikirjoitukset ovat mielipiteitä ja tuntemuksia, otteita ihmisen mielestä. Otteita, ei lähelläkään kokonaisuutta. Ja nyt minä todella pahoittelen. Pahoittelen sitä, että aliarvioin teitä näin pahasti toteamalla hirveän määrän täysin selvää paskaa. Sovitaanko, että laitetaan tämä koko kirjoitus väsymyksen piikkiin?
Mutta sanon kuitenkin, että tänään minä pääsin kertomaan konkreettisesti siitä, mistä tuossa merkinnässä mainitsin. En edelleenkään aio siitä kirjoittaa, joten sanon vain, että olen tietyllä tapaa hyvin surullinen. Halusinkin vain tulla tänne toteamaan, että sain kertoa siitä asiasta jollekin. Sellaiselle ihmiselle, joka on sen tiedon ja luottamuksen arvoinen. Helpotti.
Siitä pikaviestistä ja siitä vallitsevasta ajatuksesta, joka minun päässäni välillä pyörii sen myötä ja on pyörinyt joidenkin muiden kommenttien myötä ajan saatossa, voisin kuitenkin sanoa vielä yhden seikan. Toden totta, minun on hyvin vaikea ymmärtää, että joku pitäisi minua söpönä tai ylipäätänsä, että joku kommentoisi minun ulkonäköäni millään mairittelevalla kommentilla. Kuinkakohan vaikea sitä on joidenkin ihmisten uskoa, että eivät ihmiset lopulta osaa tiedostaa omaa ulkoista habitustaan järin helpolla. Ja se ei edelleenkään ole sama asia kuin huono itsetunto. Itsetunnossani ei ole mitään vikaa. Omaan kylläkin taipumuksen melkoiseen määrään itseironiaa.
Kiitos ja anteeksi.