Kaksi viikkoa eilen ilman tippaakaan alkoholia. Olisi kyllä houkutellut kovasti viikonloppuna ottaa pari huurteista, mutta maltoin mieleni. Keho kun on nyt kokoajan joko treenissä tai palautumistilassa niin totesin, että muutamakin bisse häiritsee tilannetta ihan liikaa ja romuttaa vain hyviä tuloksia, mitä kuitenkin kaikeksi onneksi kokoajan syntyy.
Kävin vaa’alla ja sepä näytti 85 kiloa. Se nyt ei sinänsä kerro mitään kun en lopulta niin usein itseäni punnitse, että edes tietäisin varsinaista normaalipainoani. Peiliin kun katsoo niin näkee parhaiten missä mennään. Se ei valehtele.
Parhaimmillaan olen painanut 94 kiloa noin kolmisen vuotta sitten. Silloin punnitessa olin vielä lopettanut kreatiininsyönninkin jo miltei paria kuukautta aikaisemmin joten ylimääräiset nesteetkin olivat siinä tilassa poistuneet joten se on ehdoton huippu. Moiseen tuskin pääsen uudestaan kovin nopeasti. Silloin oli takana yli vuoden yhtäjaksoinen kova treeni ilman katkoja.
Meinasin aiemmin, että vetäisisin syksyyn saakka puhdasta massakautta miettimättä rasvoja sen kummemmin, mutta tulin sitten toisiin aatoksiin. Alkaa tuo kesä poltella sen verta kovasti, että se on pakko alkaa miettiä josko sittenkin vetäisi lihastreeniä tuohon toukokuun korville saakka ja sen jälkeen painottaisi noin puolet treenistä puhtaaseen rasvanpolttoon lihasten sen hetkisen tilan ylläpitäen. Joojoo, terasseja, biitsiä, naisia ja narsismia. Whatever. Kunhan on kivaa. 😀
Nykyvarresta arvioituna sellaisen kolmisen kiloa voisi napsaista helposti pois. Sen verran ajattelin yrittää kesäkuun alkuun mennessä pudottaa. Elikkä vaaka voisi näyttää sen 82 kahden kuukauden kuluttua. Eiköhän tuo onnistune.
Kävin eilen vetäisemässä 700 metriä uimahallilla. Se on ihan ok suoritus allekirjoittaneelle joka ei ole koskaan ollut mitenkään järin hyvä uimaan. Tekniikka on niin paska, että menee hapoille helvetin nopeasti. Tänään ajattelin käydä kokeilemassa josko menisi 1000 metriä vaikka sitten naama irvessä. 🙂
Sitten päälle huominen lepo ja sen jälkeen viiteen päivään neljä salitreeniä. Pikkuhiljaa pikkuhiljaa…
Ai niin. Olin sitten saakelin mukavuudenhaluinen ja kävin hamstraamassa laatikkomarketista Gainomaxeja. On ne vaan niin perkeleen herkkua noihin jauhemömmöihin verrattuna. 🙂