Alkavan vuoden paras vitsi: Uudenvuoden tina toi haikaran. Antakaa nyt kaikki kestää. Onneksi minä en oikeasti usko mihinkään. Pakko oli kuitenkin letkauttaa.
Toinen antibioottikuuri loppui maanantaina ja jo jouluaaton aattona oli kurkku ihan kuosissa. Se sitten lopulta parani yhdessä yössä tuolloin. Eikä edelleenkään ole mitään käsitystä siitä, mikä oli taudin taustalla.
Ensimmäisellä kerrallahan löysivät pikatestillä streptokokkibakteerin, mutta toisella kerralla eivät. Löivät silti toisen kuurin siis perään, joka joko auttoi tai sitten parani vain muutoin, jolloin kyseessä olisi ollut virustartunta.
No oli miten oli, tänään aamulla oli kurkku taas kipeä. Se tuli yllätyksenä, vaikka jo paria päivää aiemmin oli nokka alkanut vuotaa aivan huolella. No, kurkku ei nyt ole sillä tavalla kipeä, mitä se angiinassa oli, joten ehkä tämä on vain jotain jälkifiilistelyä noista aiemmista. Mistä näitä tietää. Huomenna pitäisi mennä kuudelta aamulla töihin. Muuten passaisin, jos en tietäisi, että on rento päivä luvassa. Sen jälkeen kun saa taas levätä viikonlopun.
Taidan mennä niistämään nenän, joka vuotaa koko ajan sekä keittämään hieman lisää mustaherukkamehua. Että sellaista tällä kertaa. Unirytmi on aivan poissa raiteiltaan, koska heräsin tänään hieman kahden jälkeen. Ei siinä sitten muuta kuin illan suussa pari Panacodia naamaan ja unta kuulaan.