[B]Suomalaiset eivät toivo naapurikseen etenkään huumeidenkäyttäjiä ja alkoholisteja.[/B]
[I]Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalaisen teettämän kyselyn mukaan 92 prosenttia suomalaisista ei halua naapurikseen narkomaania ja alkoholistin torjuu 78 prosenttia vastaajista.
Rikosrekisterin hankkinutta ei halua naapurikseen 56 prosenttia kansasta. Epätoivottuja ovat myös tunne-elämältään tasapainottomat ihmiset, joiden naapuruutta kavahtaa 44 prosenttia vastaajista.
Noin joka viides ei halua naapurikseen myöskään homoseksuaaleja, aidsia sairastavia tai maahanmuuttajia.
Kaupunkitutkija Timo Kopomaan mukaan ihmiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita omasta asuinympäristöstään. Suurinta erilaisuuden vastustus on usein hyvin toimeentulevien ja koulutettujen ihmisten asuinalueilla.[/I]
[B]YLE Uutiset[/B]
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id66084.html
Suomalaiset siis eivät halua asua narkomaanin tai alkoholistin naapurissa. No, ensimmäinen on melko helppo toive toteuttaa, jälkimmäinen ei niinkään.
Sinänsä ymmärrän kyllä, että ihmisiä kiinnostaa se, että millaisessa ympäristössä asuvat, mutta lukemat ovat silti melko paljon puhuvia.
Meinaan nimittäin, että jos tuo kysely oltaisiin tehty samoille ihmisille niin, että oltaisiin vain kysytty sitä, että millä tavoin he yleisesti ottaen suhtautuvat näihin edellämainittuihin ihmisryhmiin, jos nyt sellaista nimitystä noista kaikista voi edes käyttää, niin veikkaampa, että vastaukset olisivat olleet suvaitsevaisempia. Niin kauan on hyvä, kun pysyvät poissa silmistä. Niinhän se menee, enkä sinänsä nyt alakaan jeesustelemaan, että voi kun ihmiset ovatkin niin pirun kaksinaismoralisteja. Kyllä hyvin käsitän, että ihmiset haluavat turvaa elämälleen.
Mutta luoko se turvallisemman tunteen jos tietäisi, ettei naapurissa asu homoseksuaali tai HI-virusta kantava henkilö? Tai maahanmuuttaja? No, viimeisin nyt toki omaa osittain perusteettomia ennakkoluuloja ja myöskin aivan kyseisen ryhmittymän itseaiheuttamia käsityksiä tai väärinkäsityksiä, tuon kaksikymmenprosenttisen vielä jollain tapaa käsitän, mutta voiko viidennes Suomen kansasta oikeasti olla sitä mieltä, että heidän elämänsä on turvatumpaa ja mielekkäämpää jos naapurissa ei vain vahingossakaan asu homo? HI-viruksen pelot nyt sinänsä myös jollain tapaa käsitän, mutta tavallaan nuo vastaukset kuitenkin ihan vähän minun päätäni kuitenkin ihmetyttävät.
Tai kun nyt lopulta ajattelen, niin onko tämä meidän yhteiskuntamme nyt laman vuosien jälkeen vain taipunut takaisin solidaarisuuden ilmapiiristä johonkin sellaiseen, missä todellakin vain eteenpäinvievä katse ja oman navan tuijottaminen tekee autuaaksi?
En tiedä, ehkä nämä lukemat sitten olisivat kuitenkin olleet täysin samanlaisia aiemminkin ja toki tietyt käsitykset esim. homoista ovat vasta muuttumassa, että sikäli. Jos 80-luvulla olisi kysytty, niin kukaan nyt ei varmaan julkisesti olisi myöntänyt, että voisi asua homon naapurissa. Sehän kait määriteltiin vielä sairaudeksi tuona vuosikymmenenä ja rikoskin homoseksuaalisuus oli vielä hieman aiemmin. Mutta siis jollain tapaa muuten tuntuu siltä, että mennään kokoajan lähemmäs mallia, joka on vallinnut suuressa maailmassa jo iät ja ajat. Ehkä kyse ei lopulta olekaan meistä suomalaisista itsestämme vaan siitä, että vaikutteet tulevat tänne toisaalta, halusimme tai emme. Konservatiivisuusko se nostaa päätään niin julmetusti? Toivottavasti ei, mutta vähän tuntuu siltä.
Omassa asuinympäristössäni asuu paljon maahanmuuttajia ja työttömiä ja opiskelijoita ja varmaan vähän kaikkea tuota siltä väliltäkin. Monacoksi tätä seutua kutsuvat, kun kukaan ei tunnu maksavan veroja. Spurguja näkee silloin tällöin läheisessä metsikössä. Suomalainen yhteiskuntahan on keskittänyt yhteiskuntaluokkia jo iät ja ajat, vaikkei sitä julkisesti tietenkään myönnetä. Asian kuitenkin näkee helposti, senkun vähän liikkuu paikasta toiseen. Jos on varaa, niin on helppo pysyä poissa alkoholistien keskeltä. Vai kuinka?
Meinaan nimittäin tuota otsikkoa. 78 prosenttia suomalaisista ei halua asua alkoholistin naapurissa. No, minkäs naapurissa ne sitten haluavat asua? Vai haluavatko ne häätää itsensäkin pois omasta rappukäytävästään?
Tuo prosenttimäärä kyllä kertoo ihan kaiken. Vähän pistää ihan väkisinkin naurattamaan.
Niin ja määritelkää minulle [I]tunne-elämältään tasapainoton.[/I]