[B]The Passion of the Christ[/B], Ohjaus: Mel Gibson
Eipä ollut moista rainaa tullut aiemmin nähtyä ja hyvä niin. Oli melkoista kärsimystä tämä ensimmäinen ja viimeinenkin katsontakerta. Kyllä taas hyvin näkee miten Mel Gibson ei vain yksinkertaisesti osaa luoda tunnelmia. Kuvittelin, että miehen typerä tunnelmointihidastusmaneeri olisi jäänyt Braveheartiin, mutta paskanmarjat. Samaa huttua tarjosi mies tässäkin rainassa. Kun ei toimi niin ei toimi. Tarpeeksi kauan kun katselee menoa niin alkaa lähinnä haukotuttaa ja alkaa kiinnittää huomiota lavastukseen ja etsii siitä huonoja kohtia. Ei hyvä.
Näyttelijäsuoritukset sinänsä olivat ihan jees joskin ehkä pääosanäyttelijä vähän veti överiksi. Tietysti nyt pitää myöskin pitää muistissa se, että ketä siinä näytellään, että sinänsä voipi kaverin toiminta olla paikallaankin. Kuitenkin kaikesta paistaa läpi ohjaajan pakonomainen yltiökristillisyys ja sen korostaminen. Elokuvasta olisi voinut tulla jopa hyvä jos ohjaaja olisi ollut aiheelle neutraali. Nythän raina meni ihan puhtaaksi antisemitismiksi ja uuden testamentin juhlakuluksi. Sinänsä ymmärrän kyllä, että miksi, mutta hyvää elokuvaa siltä lähtökohdalta ei saa millään.
Senkin vielä ymmärrän, että realismia elokuvassa ei suoranaisesti edes haettu. Kukaanhan ei tuollaisesta määrästä ruhjomista ja ruoskintaa enää olisi liikuntakykyisenä selvinnyt ristille saakka. Realismipohjaisella verenvuodatuksella mielestäni kokonaisuutena rainasta olisi saanut huomattavasti paremman.
Eli siis kokonaisuutena melkoista huttua. 2/5.
Propsit Gibsonille Monica Belluccin mukaanottamisesta. Se neiti pelastaa olemassaolollaan paskemmankin leffan. 😀
____________________________________________________________
[B]Jarhead[/B], Ohjaus: Sam Mendes (High Definition)
Sam Mendes on edelleenkin taikuri. Kuvittelin aikanaan, että American Beauty olisi vain sattumaa ja mieheltä tuskin nähtäisiin samantasoista materiaalia enää uudestaan. Olihan kyseisen rainan käsikirjoitus kuitenkin niin nerokas. Mutta mies on sittenkin tunnelmanluonnissa ihan mestari. Sen osoittaa taas kerran Jarhead (Merijalkaväen Mies suomeksi). Elokuva pitää otteessan alusta loppuun saakka paria ihan lievää suvantoa lukuunottamatta, mutta nekin ovat niin lyhyitä, ettei ehdi edes miettiä vessassakäyntiä niin on jo tilanne taas niin päällä, että hypnoottisena vain tuijottaa taas ruutua.
Myönnän, että mies käyttää elokuvissaan vaikeita teemoja ja sinänsä joku voisi kritisoida miehen tuotosten hyvää toimivuutta sen ansioksi, mutta mielestäni se ei ole ollenkaan niin. Kyllä mies käyttää vaikeita teemoja. American Beautyssä kun naapurin entinen armeijan upseeri homofobioissaan paljastuu lopulta itse homoseksuaaliksi niin tässä taasen halutaan herättää katsojaa sillä, että kaukana Irakissa rintamalla olevan miehen vaimo lähettää komppanialle Dear Hunterin, mutta nauhalla onkin vain kotivideo, missä vaimo ottaa melaa naapurin äijältä.
Karskia ja toimivaa. Joku tosiaan sanoisi, että ohjaaja menee teemoilla sieltä mistä aita on matalin, mutta kun tässä on se ero, että ohjaaja osaa vielä luoda sen mentaliteetin niin konkreettisesti ruudulle, että ihan toden teolla alkaa itsekin voida pahoin siitä tilanteesta. Se on taitoa.
Visuaalisesti leffa on aivan silmiä hivelevä. On toki todettava, että HD-DVD:llä sen toki olettaakin olevan, mutta kyllä meinasi henkeä salvata kuvat kun pojat kävelevät palamaan sytytettyjen öljylähteiden keskellä taivas täysin tummana ja öljypisaroita tippuu naamalle. Teräväpiirto alkaa jo silloin tekemään miltei hallaa sielulle 😀
http://www.imdb.com/gallery/ss/0418763/Ss/0418763/0014_rgb.jpg.html?hint=group
http://www.imdb.com/gallery/ss/0418763/61_rgb.jpg.html?seq=5
Ja yksi missä Sam Mendes on vielä loistava on Quentin Tarantinon tapaan musiikinvalinnassa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Rainalla oli tunnettua ja vanhaakin materiaalia, mutta erittäin hyviä valintoja.
Jake Gyllenhaal oli pääosassa yllättävän mainio.
Kokonaisuutena todella toimiva paketti ja toivon, että mieheltä nähdään vielä tulevaisuudessakin samankaltaista tykitystä. Lisää tätä. 4/5.