Ympari mennaan ja yhteen tullaan. Taas sita ollaan takaisin Mumbaissa. Ainoastaan silla erolla, etta koneemme kohti Goaa lahtee reilun tunnin kuluttua.
Saavuimme eilen Mumbaihin ja kun ensimmaista kertaa nain kaupungin ilmasta valoisaan aikaan kunnolla, oli nakyma kieltamatta melkoinen. Delhikin on iso kaupunki ja niin moni muukin, mutta ei herranjumala, kun pistetaan Lappeenrantaa pienemmalle alueelle 16 miljoona ihmista. Ei ihme, jos tama kaupunki hukkuu pakokaasuihin.
Pakokaasuista puheen ollen, ajelimme tanaan autoriksalla pitkin kylia hoitamassa hiukan asioita ja ensimmaista kertaa todellakin tunsin oloni aivan loistavaksi sen kaiken ruuhkan seassa. Tuohon jarjettomaan liikenteeseen todellakin tottuu ja kun siihen tottuu, ymmartaa seurata muitakin asioita.
Kaiken uhallakin lupasin tuossa liikenteen seassa itselleni tanaan, etta jos mina ikina viela joskus tulevaisuudessa uudestaan tahan maahan palaan, niin taatusti vuokraan Mumbaista pratkan ja menen tuonne sekaan.
Mutta se siita nyt. Pakokaasut ja ihmismassat siis jaavat taakse aivan tuota pikaa ja kuten otsikossa mainitsin, buukkasin jo lahtiessani itselleni treffit Goalle. Pitaisi loytaa joku rauhallinen biitsi, jonne menna. Seuralaiseni on varsin ihana 18 vuotias neito.
Hanen nimensa on Glenfiddich ja han on seurannut minua mukanani koko taman reissun ajan Helsinki-Vantaalta asti. Lampoa on se 30-35 ja pilvia ei taivaalla ole missaan. Taidan pitaa ihan suosiolla itseni erossa internetista muutaman paivan, joten oikein rattoisaa viikonloppua kaikille mussukoille.