En muista olenko kirjoittanut aiheesta jo aiemmin enkä jaksa plärätä vanhoja blogauksia.
Suotakoon siis minulle anteeksi itseni toistaminen sekä mahdollisten muistivirheiden rynnäkkö.
Here goes:
Muutin vuonna 2011 Malminhoviin ja julistin itseni sen tsaarittareksi aika pian saapumiseni jälkeen..
Talon toisessa päässä asui puhelias 85v. pappa.
Aloin iskemään ukolle tarinaa heti alusta lähtien koska mielestäni on hyvä pitää naapureihin lämpimät välit.
Pappa oli ilmeisen ihastunut uudesta juttukaverista ja kertoi käyneensä jänismetsällä, hänellä oli muuten kaksi suomenajokoiraa. Pappa tarjoutui tekemään jänispaistia eli esitti minulle illalliskutsun.
Koska oon niin hemmetin höveli, otin tarjouksen hymyillen vastaan. Siinäpä mukava mies, vähän epäsiisti kylläkin mutta selkeästi kaipasi juttuseuraa, ainakin näin minä silloin ajattelin.
Tuli se kaunis päivä kun polkaisin töistä neljän jälkeen suoraan papan ovelle, oli tukka nutturalla ja oikeen nättinä koska oli työpäivä ja tykkään tällätä. Nih.
Koputin, pappa tuli avaamaan oven.
Astuin sisään… ja hän ryntäsi suu auki suoraan naamaani kohti ja onnistui hipaisemaan huulillaan omiani.
Raivostuin että mitähän vittua. Sitten tajusin että ukko on päissään kuin apina.
Pidin sille luennon käytöstavoista ja hän kuunteli nöyränä, pyyteli anteeksi ja lupasi käyttäytyä.
Ajattelin sitten että jos jään päivällistä kuitenkin syömään, ukko varmaan tarjoaa minullekin drinkin tai pari. Olin ihan pa ja just silloin sattui hammasta kolottamaan epämukavan tutusti
Jänispaisti oli hyvää keitettyjen perunoiden kanssa. Ruokajuomana vesi ja vodka.
En nyt oikeastaan muista mitä ukon kanssa jaarittelin mutta se oli kyllä ihan salamarakastunut minuun. Sanoin kohteliaasti että meillä on sen verran ikäeroa että en tässä nyt ala sun kaa. Pappa sanoi ymmärtävänsä täydellisesti mutta oli kuitenkin pahoillaan koska en ryhtynyt hänen muusakseen.
Eipä siinä.
Tulin maininneeksi että ulko-oveni lukko reistailee.
Ukko kävi jopa siinäkin kondiksessa kun oli, neliveto päällä tutkimassa lukkoa muttei kyennyt tekemään sille mitään.
Halua varmasti oli, kuten myöhemmin huomasin.
Pappa hiippasi kotiinsa, minä heittäydyin suht vähissä vaatteissa sohvalle pitkälleni peitto korvissa ja aloin katsomaan telkkaria.
Jonkun tovin kuluttua ulko-ovelta alkaa kuulua rapinaa.
Hyppäsin jaloilleni ja syöksyin eteiseen että mitähän vittua.
Herra jänispaisti se siellä vain könysi päissään eteisessäni ja yritti tehdä jotain rikkinäiselle lukolle.
Hermostuin ihan saatanasti ja heitin sen ulos kiljuen perään asiattomuuksia.
Sinne hävis.
Asetuin uudelleen sohvalle mutta hetken kuluttua ovelta taas kuuluu rapinaa.
Nyt vittu!
Nappasin käteen kynttilänjalan, syöksyin taas eteiseen, tempaisin oven auki ja asiattomuuksia karjuen uhkasin … huoltomiestä.
Oli muuten melko yllättyneen oloinen talohuollon mies siinä ovella.
Nolona laskin kynttilänjalan ja yritin kertoa että tässä oli tämmönen pieni välikohtaus äsken ton naapurin ukon kanssa ja mä viskasin sen pihalle ja hehe mitäs tämä oikeastaan, ei varmaan sinua nyt niin kiinnosta, hehe…
Mies toteaa hymyillen että juuri se naapurin pappa oli soittanut klo 23.00 talohuollon päivystykseen että lukko on rikki. Ja sieltä oikeasti ilmestyi joku siihen aikaan lukkoa korjaamaan.
En tiedä vieläkään, miksi olen niin järkyttynyt mutta oli mielestäni aika helevetin hyvää asiakaspalvelua.
Ite en olis kyllä päivystysvuorossa lähteny keskellä yötä korjailemaan jotain lukkoja mutta mä oon kyllä välillä vähän laiska.
Lukko oli paskana kylläkin vielä seuraavana aamuna koska ei sille nyt vaan voinut tehdä mitään keskellä yötä ja mulle se olis ollut mikään ongelma.
No enivei.
Pappa suuttui minuun, hän loukkaantui, hän suivaantui, hän pahoitti mielensä ja niinpä meidän välit sitten meni vähän vituiksi.
Käveltiin pihalla toistemme ohi moikkaamatta pari vuotta.
Näin kun se aina katseli minua ja tiesin että sitä harmitti kun tää meidän juttu päättyi alkuunsa.
Mä olisin ollut valmis puhumaan asiat halki ja lyömään kättä päälle mutta mietin että kannattaako kuitenkaan.
Sitten mä yhtenä päivänä asetuin papan tielle ja sanoin että meidän pitäis kyllä vähän jutella.
Kerroin että hänen lähentelynsä ei ollut minusta kivaa ja että hän otti turhan suuria valtuuksia kotini yksityisyyden suhteen.
Pahoittelin sitä, että viskasin hänet raput alas naama edellä.
Sanoin että mun mielestä voidaan aivan hyvin jatkaa toisillemme mukavina naapureina mutta että tämmöstä ei sitten saa sattua toistamiseen.
Pappa tuijotteli kenkiensä kärkiä pitkään, nosti sitten katseensa ja sanoi hiukan närkästyneen kuuloisesti:
– Mutta kun minä niin halusin sinua!
Repesin.
Just melkein saatiin asiat sillai aikuisten tapaan pakettiin nii hän menee ja sanoo tuon mitä sanoi!
Me olimme niin lähellä onnistua mutta pappa tuli ja potkaisi tuolin alta! 😀
Sanoin papalle että elä sinä höpötä ja lähdin kävelemään. Vieläkin se pihalla minua tillotteli mutta kun puhuttiin, se käyttäytyi ihan asiallisesti.
Sillä oli tosiaan se metsästys rakas harrastus.
Siinä jänispaistissa muuten oli hauli, eli oli aika tuoretta vissiin.
Eräänä päivänä sitten pihalle ilmestyy pari partiota poliiseja.
Ihan saatanan utelias kun olen, jäin tupakka kädessä väijymään mitä tapahtuu.
Siinä pihalla vilisee ukkoja ja minä kysyin että mistähän mahtaa olla kyse.
Multa tiedusteltiin tunnenko naapurin papan.
Joo.
Onko hänellä jonkinlaisia varastotiloja täällä?
Sanoin että kellarissa on.
Sitten pyydettiin avaamaan pyörävajan ovi ja siellä harkitseva kierros.
Lopulta selvis että papalta oltiin hakemassa metsästysaseita pois ja kai ne pois saatiinkiin.
Minä ihmettelin ja ihmettelin että johan tän papan meininki on hurjaa, liekö ihan järjissään vai mitä ihmettä.
Naapurit kun olivat kaikki siihen aikaan puheliaita muutkin, sain pian tietää että pappa oli kännissä avannut oven Yhteisvastuukeräyksen solttupojille.
Tästä oli seurannut se että pappa tähtäili pihalla pakenevia varusmiehiä haulikolla perseeseen ja tästä syystä aseet haettiin pois. En tiedä tuliko muuta sanktioo.
Päissään se heilui tuossa.
Yhtenä päivänä taas sama ruljanssi pihalla: poliiseja ja minä uteliaana paikalla taas tiedustelemaassa, mistä mahtaa olla kyse?
Tämänkertainen löydös oli pakillinen dynamiittia.
Ilmeisesti tota aseasiaa hoitaessaan poliisit löysi talon kellarista, suoraan papan asunnon kohdalta, dynamiittia ja kai se oli itse ilmoittanut olevansa kyseisen tavaran haltija.
Sinne meni dynamiitit.
Mietittiin naapureiden kanssa että jos tää mökki olis lentänyt ilmaan, pappa olis lähtenyt ensimmäisenä sähikäinen perseessä.
Että semmonen pappa.
Oli mulla vielä pari anekdoottia hänestä mutta saatoin tuossa horistessani unohtaa.
Palataan.
T. Malminhovin tsaaritar
Facebook-sivuni löytyy nimellä Antisankaritar.
Linkittäisin sen tähän mutta kuten monesti aiemminkin, linkitys ei pelaa.
Ja kaikkien blogausten jaotkin on nollaantuneet.
Buu.