Liitetiedostoja lähetin

Seuraa sekava avautuminen atk-skillsseistäni. Ajattelin tuossa päivänä eräänä hakeutua koulunpenkille. Innoituksen antoi seinän takana asusteleva Aachi. Ajauduin katselemaan erään oppilaitoksen nettisivuja ja bang, tonne mä haluun! Siispä hakemusta rustaamaan internetitse. Ja voi hyvää päivää miten taas kölin alta meitsiä uitettiin. Ensinnä käsitin näin ettei mun tartte hakea opintopolku.fi:n kautta ollenkaan koska mulla on jo toisen asteen ammatillinen tutkinto. Oppilaitoksella oli oma hakukaavakkeensa tämmösiä briljantteja joka alan mestareita varten ja sen täytin kunnialla. Pieni pommi saattaa tosin piillä hakemuksessani koska siihen sai vapaamuotoisesti kirjoittaa, miksi juuri minut kannattaisi valita opiskelijaksi. Duh. Hyvin vaatimattomasti kirjailin että oon tosi hyvä tässä mitä teen ja mihin haluaisin jatkokouluttautua, ottakaa mut. Tuo oli siis pähkinänkuoressa. Oikeasti hakemukseen tuli noin 648 iskua sisältävä kertomus menneistä opinnoista, elämästä, tämän hetken työ- ja opiskelutilanteesta sekä harrastuksista. Lähetin hakemuksen ajallaan ja jäin tekemään näitä arkipäivän askareitani ihan kaikessa rauhassa. Sit toi Aachi tuli maininneeksi että hakemuksessa pitää olla vielä joku perustietokaavake mukana. Että wat? En oo semmosesta kuullutkaan. 17.3. oli viimeinen tsäänssi laittaa mainittu kaavake kouluun, jälleen netin kautta, ja laukkasin mainittuna päivänä kotiin ennen klo kolmea että ennätän puristaa omat henkilötietoni mukaan hakuprosessiin. Alustavat tiedot oppilaitoksessa toki jo oli mutta tää oli tämmönen byrökräättinen juttu. Ja voiviturallaarallaa, en saanut kaavaketiedostoa auki omalta läppäriltä, en tiedä mikä tässä vitun rakkineessa on mutta takuulla kuppa, hivi tai syöpä tai syfilis pahimmassa tapauksessa! Siispä istuin varttia vaille kolme kotona ja heitin kännykän seinään että pitäkää tunkkinne saatana, tää oli tässä. Nielaisin tappion karvaan kalkin, minkä vitun teet jos tälleen ite ryssii? Tossa hetki sitten Aachi tuli taas vastaan ja tuli puhetta tästä kouluasiasta. Aachi totes että hänen käsittääkseen perustietolomakkeen ja muutkin lomakkeet voi lähettää vielä tän kuun loppuun asti. Ja eiku säpäsäp, Aachin koneelle kyyröttämään ja availemaan haluttuja tiedostoja. Sain mainitun liitteen kirjoitettua ja viimeisen kerran kun painoin enteriä, koko paska lensi taivaan tuuliin. Jäi kysymys, että mihinkä helvettiin mutta johonki helvettiin se lennähti ja vauhdilla. Siispä uusi kierros ja nyt ihan helvetin tarkka tallentaminen jokaisen kirjaimen jälkeen. Avot, onnistui. Kaavake piti lähettää tietyn henkilön sähköpostiin ja sinnehän se lähtikin, nimittäin sähköposti. Tätä ennen oltiin vielä metsästetty hetki yhden puuttuvan äxän olinpaikkaa. Kun ei saatu yhtä kohtaa rastitettua (mistä sait tiedon oppilaitoksesta: netistä, lehdestä, kaverilta tai joku muu), heitettiin hakemus liitteeksi tähän myöhästyneen prosessin osaseen. Tai liitettiin ja liitettiin, minähän siinä puuhasin. Varmasti se ope joka vastaa ammattialani koulutuksesta, nauraa katketakseen kun avaa huomenna minulta tulleen sähköpostin jossa vuolaasti anteeksipyydellen selitän mistä kaavakkeen myöhästynyt palautus johtuu: inhimillisestä erheestä. Mutta otan toki siitä vastuun! Että ymmärrän kyllä jos hakemustani ei voida enää käsitellä mutta varovasti silti toivoisin että pliis, harkitkaa edes. Koska olin niin helvetin kovassa vedossa, lähetin sähköpostin ilman tuota helvetin perustietokaavaketta, joka oli kaiken pahan alku ja juuri. Samalla sekunnilla kun painoin lähetä-nappia, Aachi ulvahti ääneen että "liititsää pöljä mukaan sitä lomaketta ollenkaan"! No vittu eeeeeeeen! Siispä lähetin vielä kerran sähköpostia mahdolliselle tulevalle opelle selittäen että ihan näin sanojeni vakuudeksi lähetin sulle meilin ilman liitettä, tämä vain alleviivaa siis sitä kuinka inhimillistä erehtyminen on ja sitäkin ehkä vähän, kuinka ruosteessa atk-taitoni ovat. Mutta että kiitos tosi paljon kärsivällisyydestäsi jo näin etukäteen. Tähän meiliin liitetiedosto jopa livahti ja epäilemättä on nyt jossain tuolla bittiavaruudessa hakeutumassa vastaanottajan saapuneet-kansioon. Ainakin toivottavasti. Veikkaanpa että open kärsivällisyyttä en ainakaan minä pääse rasittamaan tulevaisuudessa mutta parempi kuitenkin yrittää kun vaan nuoleskella kotona sormenpäitään. Miten meni noin niinku omasta mielestä? No ihan kohtuullisen hyvin. Olisinhan mä voinut lähettää sille vahingossa jonkun nokkelan meemin joka korostaisi opiskelumotivaatiotani.

[url=https://www.facebook.com/Antisankaritar]Rakkauvel, Antisankaritar[/url]