Otsikossa mainitut festarit jätin tänävuonna väliin, ei huvittanu.
Perjantaina satoi vettä melko tyylikkäästi koko päivän ja mietin kuinka mukavaa ihmisillä mahtoi olla nihkeässä kaljateltassa?
Esiintyjät oli Kotiteollisuudesta Nykäsen Mattiin, seassa Jukka Poika, sellainen sopiva kattaus vähän joka makuun.
Ikäviä juttuja tosin alkaa heti kuulua kun paketti on kasassa tältä vuodelta. Olutfestareiden henkeen ollaan selkeästi ymppäämässä vähemmän olutta ja bajamajapolitiikkakin onnahteli.
Vai mitä pitäisi päätellä juomajonosta, jossa tuopposta odotetaan 50 minuutista puoleentoista tuntiin?
Tässä pieni lainaus erään naisfestarivieraan suusta:
”järjestysmiehen luvalla sai mennä vessaan, jonotettua ensin 20 metrin jonossa, ja sitten puolet vessoista oli kuitenkin tyhjiä (tyhjiä myös vessapaperista)”
Sanoisin että kipuraja tuli ja meni.
Itsehän viihdytin itseäni eilen paikallisessa karaokeluolassa. Yhtäkkiä tupa oli täynnä porukkaa ja siippa kadonnut, mestari lajissaan. Epävakaan pelikunnon, ahtauden ja väsymyksen vuoksi poistuin ravintelista ennen kahtatoista. Siippa nojaili pihalla lyhtypylvääseen ja sanoi yrittäneensä soittaa minulle. Harmi että luuri oli laukussa.
Oli äijälle päässyt käymään sellainen klassinen virhe että hän ajatteli vain ”piipahtaa” ulkona ja tulla takaisin.
Ovelle pyrkiessä tajusi että tässä se festarikansa nyt seisoo, itseasiassa joka baarin ovella oli pitkät jonot mikä kyllä oli aika mainio näky, sitä ei täällä usein näe. Ukko siis pysäytettiin ja ohjattiin jonon päähän vaikka vissiin se oli yrittänyt selittää että hakisi vain eukkonsa pois ravitsemusliikkeestä….
Vahingossa siis kohtasimme siinä lyhtypylvään luona ja ihastelimme kerrankin ruuhkaista kotikaupunkia ja kelailtiin, mahtaako se Sukevalta karannut vanki viihtyä näissä kekkereissä?